Vaikka kuinka mätetään rahaa euroalueelle, ei talous vakaudu. Itseasiassa poliittiset päätökset rahan jakamisesta rupumaille vain pahentavat tilannetta entisestään.
Eivät ole niskalenkit pitäneet, vaan yhä uusia pensaspaloja syttyy; uusia alueita tipahtelee tukijonoon. Espanja jo tipahti, Italiaa odotellaan.

Islanti puolestaan otti niskalenkin joka piti: se pani omistajat ja rqahoittajat maksamaan laulujensa lunnaat.
Nyt Islannin lama on jo ohi; EU:n valitsemalla toisella teillä ongelmata eskaloituvat yhä.
Myöhäistä ei ole suunnan vaihto vielä EU:ssakaan.

Vaan kuinka väärät lääkkeet voisikaan vaikuttaa perusongelmaan: euron kriisi ei ole LIKVIDITETTIongelma, johon rahan lisääminen auttaisi. Euron ongelma on VELKAongelma: valtioilla on velkaa enemmän kuin niiden talous kestää; lisälaina vain pahentaa tilannetta.
Oikea ratkaisu olisi kirjata laina alas, jolloin joku kärsii (luotto)tappiot. Nyt niitten kärsijöksi pannaan asiaan osattomat veronmaksajat - muunmuassa suomalaiset.
Alaskirjaaminen aiheuttaa KASSAongelman: pankeilla ei ole kassavirtaa luottotappioitten kantamiseen, ei valtioillakaan Mutta lisävelalla vain pahennetaan ongelmaa; korkoakin pitäisi lainoille maksaa.

Kansalaisten kukkarolle meno puolestaan pahentaa tilannetta pudottamalla BKT:n - ja (kotimaisen) kysynnän. Alenevalla BKT:llä ei velkoja maksella entisessäkään määrin. Ja sekin oli jo liikaa.
Viimeisimmän ongelmamaan, Espanjan BKT on supistunut jo prosentin vuodessa. Ekä laskulle näy loppua.
Vaan onhan Espanjan BKT:llä vielä varaakin supistua: n. 400 miljardia USD, n. 25% veisi vasta kiinteistökuplaa edeltävälle tasolle.
Mutta kun sen lisäpudotus heikentää myös työllisyyttä; nyt jo joka neljäs potkii käpyjä.




Samaa kuuluu myös Italiasta: useitten kaupunkien kassat ovat huvenneet jo niin olemattomiin, että koulujen aloittaminen syksyllä on epävarmaa.

Ainoa, mitä EU:n perussopimuksen vastaisella ”yhteisvastuulla” (artikla 125: No bailout) saadaan aikaan, on että koko vuotava vene täyttyy ja kaikilla on housut märkinä.
Pinnalla se ei kuitenkaan voi silloinkaan pysyä.
Euro oli kallis kokeilu, jolla ei alunalkaenkaan ollut onnistumisen mahdollisuuksia.
Kyse on enää vain siitä, paljonko ollaan valmiita maksamaan ennen sen tunnustamista.