Elinkeinoelämän Keskusliitto (EK) on havainnut harmaan talouden torjunnan tehottomaksi.
Sinänsä oikea havainto, mutta sen esittäjätaho yllätti.
Tähän saakka tuolta suunnalta on kuultu lähinnä toisen suuntaisia kommentteja.
Kuultiin niitä nytkin: kesto-ongelmaksi tunnustettu arvonlisäverolla kikkailun torjuminen käännetyllä verovastuulla tuomittiin tälläkin kerralla.

Vielä enemmän olen yllättynyt siitä, että harmaan talouden torjumiseksi ei ole koko hallituskaudella saatu aikaan riittäviä toimia. Esimerkiksi ulkomaisen työvoiman valvontaan on koko maassa ollut vain 12 virkailijaa, valvottavia kymmeniä tuhansia. Niitä ainakin VVM Jyrki Katainen halusi vielä hallitsemattomammin tarveharkinnan poistamisella.
Valvontavaltuudetkin näyttäytyivät vain muodollisiksi, kun eräällä suurimmista ulkomaisen työvoiman kohteista, Olkiluodossa valvojien pääsy työmaalle estettiin.

Yllättäviä olivat myös VVM:n virkamiesten ulostulot: Raimo Sailas laskeskeli "kestävyysvajetta" ja vaati hallitukselta keinoja sen täyttämiseen. Sailaksen omissa keinovalikoimissa ei ollut sanaakaan harmaan talouden synnyttämästä aukosta. Suuruudeltaan sen arvioidaan 10-14 miljardiksi euroksi vuodessa ja valtion menetykset jopa 6 miljardiksi. Se yksinään olisi yli puolet Sailaksen aukosta.
Ja VVM:n asettaman Martti Hetemäen verotyöryhmän esityksestäkään on turha etsiä harmaata taloutta edes terminä.
Miksi ei ollut, kun jopa Katainen vakuuttaa, että harmaan talouden torjumiseksi ryhdytään tehokkaisiin toimiin. Jos Katainen olisi aikuisten oikeasti ajatellut niitä jo työryhmää asettaessaan, niin olisi se ehkä kannattanut liittää jo työryhmän toimeksiantoon.

Neljä vuotta sitten Katainen lupasi naisvaltaisille matalapalkka-aloille kokoomuksen tuen. Vaalien jälkeen tuki kutistui edellisen eduskunnan myöntämän tuen leikkaamiseen haarukan alarajalle.
Tekeekö kokoomus nyt vastaavan kikka-kuutonen harmaan talouden kanssa?