Politiikan tutkija dosentti Sami Borg arveli, ettei Perussuomalaisten gallupmenestys ehkä realisoidukaan vaaleissa edustajapaikkoina.
Kansalaiset muistavat edelleen Eino Poutiaisen tupakka-askin kanteen laatimat "roknoosit", joilla hän veivasi koko vaaliasiantuntijakaartin narrin osalle.
Eikö sekään opettanut?
Eikö edes vaalimatematiikkaa?

Jokainen annettu ääni on yhtä arvokas, jopa Perussuomalaisille annettu. Ainakin Suomessa; idempää löytyy toki toisenlaisiakin esimerkkejä.
Gallupien 15-16% kannatus riittäisi paikkaan kaikissa vaalipiireissä, jopa 6 edustajapaikan Pohjois-Karjalassa. Siellä 4 vuotta sitten paikkaan riitti 11,8% kannatus (kokoomus), mutta 11,7% ei riittänyt (vihreät).

Yhtä huolissaan pitää kaikkien muittenkin puolueitten olla äänimääränsä riittämisestä kuin Perussuomalaisten.
Jos Perussuomalaiset pääsevät esimerkiksi Pohjois-Karjalassa edes n. 12%:iin, niin kokoomukselle paikkaa ei heru. Tai kepulle kolmatta paikkaa.

Tuon kolmikon kesken viimeinen paikka ilmeisesti jaetaan, ja vahvimmilla ainakin gallupien perusteella on Perussuomalaiset.
Viimeksi kokoomus sai noita vaalipiirien viimeisiä paikkoja useita, ja niitten turvin se selvisi kepun kanssa samansuuruiseksi.
Nyt kepun ja kokoomuksenkin gallupkannatukset ovat näyttäneet vääjäämätöntä pudotusta; kannatuksen laskulla noita vaalipiirien viimeisiä paikkoja ei ole realistista odottaa. Mahdollisesti niitä jää saamatta useammassakin vaalipiirissä.

Siitä nähdäkseni Borgin olisi kannattanut olla enemmän huolissaan.
Mutta ehkä hän olikin; se kyllä selittäisi hänen kommenttinsa.

Turun yliopiston valtio-opin professori Matti Wikberg puolestaan arvosteli gallupeja ja niistä tehtyjä tilastotieteelle vieraita tulkintoja vaalien ohjailemisesta.
Mitenköhän Wikberg arvioi Borgin kommenttia?