Eivät Keljonkankaan (JVO) voimalan sotkut vielä tuohon edelliseenkään bloggaukseeni päättyneet.
Nyt selvitetään, miksi Fortumilta ostettu 60%:n osuus JYT:n Rauhalahden voimalasta maksoikin valtuustolle ilmoitetun n. 45 miljoonan sijasta 60-80 miljoonaa. Kokonaissumma on jopa niin salainen, että sitä ei paljasteta edes valtuutetuille. Suuruusluokka kylläkin myönnetään oikeaksi.

Asiaa mutkistaa vielä se, että Fortumin kanssa tehty kauppasopimus on tulkittu yhtiöitten sisäiseksi, liikesalaisuuksia sisältäväksi asiakirjaksi. Ongelma saattaa ratketa kaupunginlakimies Annaliisa Lehtisen säköpostissa kertoman asiasta laaditun konsulttiselvityksen kautta; se valtuuston päätöksen perusteluna olevana ei liene salassapidettävä. Pyysin jo kopion siitä.

Oleelliseksi noussee valtuuston 8.12.09 tuon kauppahinnan takauspäätökseen kirjattu:
"JYT-kaupan osakkeiden ja muiden kauppaan liittyvien velvoitteiden kauppahinta on noin 45 miljoonaa euroa."

Nyt kerrotaan, että nuo "muut kauppaan liittyvät velvoitteet" maksoivatkin lähes toisen mokoman lisää. Asia ei ole kuitattu Annaliisa Lehtisen toteamuksella, "sanamuoto olisi voinut olla tekstissä tarkempi".
Siltä osin olen Annaliisan kanssa jyrkästi samaa mieltä, että noita julkisuusasioitakin olisi pitänyt pohtia silloin, kun toimintoja yhtiöitettiin. Sillä päätöksellä valtuutetut siirrettiin "tunneliin", kuten Annaliisa osuvasti sen kuvasi.

Minäkin olin tuota takausta hyväksymässä, ja ainakin itse mielsin tuosta merkinnästä, että kauppahinta on tuo noin 45 miljoonaa. Tosin moitin sitä jo silloin kovin korkeaksi "loppuun ajetusta romusta", millaiseksi sitä kuvailtiin perusteltaessa Keljonlahden investoinnin välttämättömyyttä.
Esitin myös ponsilausetta, jolla vaadittiin selvitystä JE:n tilasta ja kaupan vaikutuksesta tulevaan energian hintaan. Ponsilause kaatui suurinumeroisesti 62 - 10, tyhjiä 3. Enemmistö oli selvästikin väärässä, koska tuo selvitys nyt kuitenkin annettiin. Ehkä oli "väärä sammuttaja"