Itä-Suomen hovioikeus lievensi käräjäoikeudessa alaikäisen raiskauksesta annettua tuomiota. Taas.
Tällä kerralla tekijä oli poliisimies. Ilmeisesti ei kuitenkaan virantoimituksessa ollessaan. Lain mukaan ehdottomaksi tuomittava 2,5 vuoden tuomio aleni 1 v 10 kk ehtoolliseksi.

Sama tuomioistuin hankki pari vuotta sitten kyseenalaista kuuluisuutta ottamalla käyttöön termin "lievä raiskaus"; tekijä oli oikeuden arvion mukaan vain vähän raiskannut, eikä aktikaan kestänyt kovin kauaa.
Nyt laamanni Juhani Voutilainen tuskailee tuomioistuimensa joutumista suurennuslasin alle. Hyvä, että edes tuskailee, omista ansioistaanhan I-S HO tuohon joutui.

Hovioikeuden perustelut ovat lievästi sanoen kummalliset; sen mukaan uhri niin lähellä lakisääteistä ikärajaa, ettei kovempi tuomio ollut perusteltu. Hovioikeus siis venytti laissa säädettyä ikärajaa oman subjektiivisen näkemyksensä mukaan. Tosiasiallisesti se rikkoi eduskunnan säätämää lakia, mutta omasta mielestään "vain vähän". Samalla se kuitenkin rikkoi myös perustuslain ehdotonta määräystä: "Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia."
Nk. pitkät annettiin myös oikeudenkäymiskaaren määräykselle "Tuomarin pitää tarkoin tutkia lain oikeata tarkoitusta ja perustusta sekä tuomita sen mukaan, mutta ei vastoin sitä, oman mielensä mukaan."
Nk. maan tavan huomioiminen on sallittua vain jos asiasta ei ole lakia.

Lakien noudattamisesta suomalainen tuomioistuinlaitos vapautettiin Mauno Koiviston presidentinlinnassa 6.5.1992 pitämässä nk. Koiviston konklaavissa, jossa ylin nimittäjä läksytti tuomioistuimet "huolehtimaan, ettei pankkien asema vaarannu".
Tuomarit ymmärsivät asemansa - parasta pysyä nimittäjän kanssa hyvissä väleissä - ja tuomioiden perustelu "tosiseikkojen perusteella" vaihdettiin sanamuotoon "oikeuden näkemyksen mukaan". Esiin tulleitten ja tuotujen tosiseikkojen kanssa päätöksillä ei ollut enää mitään tekemistä, tuomareiden subjektiivisella mielipiteellä sitäkin enemmän. Tosin sekin oli pääosin tasavallan presidentin johdattelema.
Jos/kun tuomio ei perustu lakiin, ei se voi olla enempää kuin mielipide, tuomareitten kaavun suojasta esitetty poliittinen arvovalinta.

Tänään syyttäjä ilmoitti hakevansa valituslupaa; hän on arvioinut tuomiokäytännön epäyhtenäiseksi.
Vastaavia syyllistä "ymmärtäviä" tuomioita on nähty ja kuultu melkeinpä yhtenäiseksi linjaksi asti, mutta jospa jokin hovioikeus on lukenut lakikirjaa ainakin I-S HO:ta tunnollisemmin.