Hallituspuolueet ovat päässeet sopuun vaalilain uudistamisesta; sopu vaikuttaa laihalta ja RKP tyytymättömältä.
Uuden lain mukaan eduskuntapaikat jaetaan valtakunnallisten ääniosuuksien perusteella, mikä poistaa nykyiseen järjestelmään sisältyvän suuria puolueita suosivan valuvian. Eivät suuret puolueet hyvän hyvyyttään tuollaisesta privilegiosta luovu, vaan sille asetettiin hintalappu, 3%:n valtakunnallinen äänikynnys. Se kaihertaa RKP:tä, joka on jo luopunut asettamasta ehdokkaita kaikissa vaalipiireissä.
Äänikynnys rajoittaa myös uusien puolueiden pääsyä eduskuntaan; tarkoittaahan tuo raja vähintään 6 kansanedustajan kokoa. Alueellisilla liikkeillä se on lähes mahdoton, koska jopa Uudenmaan vaalipiirissä pitäisi kannatuksen kohota peräti 18 %:iin, jota valtakunnallinen äänikynnys runsaat 83.000 ääntä ylittyisi.

Äänten laskenta ainakin hidastuu merkittävästi, ja puolueitten paikkaluvustakin saadaan hyviä arvauksia parempia ennusteita vasta kun laskenta suurissa vaalipiireissä on edennyt yli puolivälin. Lopullinen paikkajako selviää vasta kun kaikki äänet on laskettu ja vaikeasti hahmotettava paikkojen tasaus vaalipiirien välillä on tehty. Tavallinen kansalainen saattaa rinnastaa paikkajaon jopa arvontaan, kun yhden puolueen suurempi voitto jossakin vaalipiirissä antaakin toiselle puolueella paikan toisessa vaalipiirissä. Vaalipiireistä valittavien kansanedustajien lukumäärähän pysyy entisellään ja tasauspaikoilla sovitellaan valtakunnallisesti valittavien edustajien lukumäärät kohdalleen. Puolueille kussakin vaalipiirissä tulollaan olevat viimeiset paikat ovat noita tasauspaikkoja; aivan päälaelleen vaalipiirikohtaisetkaan "tulokset" eivät siis käänny.

Viime eduskuntavaalien tulos olisi uudella menetelmällä muuttunut merkittävästi (nykyinen paikkaluku suluissa):
KES 47  (51) , SDP 44  (45) , KOK 46  (50) , VAS 18  (17) , VIH 17  (15) , KD 10  (7) , RKP 9  (9) ja PS 8  (5).
Osuudet ovat hieman suuremmat kuin puolueitten valtakunnalliset kannatusosuudet suoraan laskien näyttäisi, koska kaikki 200 paikkaa jaetaan äänikynnyksen ylittäneiden kesken. Yhteensä noista kertyy 199 paikkaa, kun Ahvenanmaan paikka on jo RKP:n luvuissa. Viimeisestä "jakojäännöksestä" kilpailevat Vihreät, KD ja PS jokseenkin tasapäisesti.
Hallituksen enemmistöasema olisi kutistunut 125:stä 119:ään paikkaan; ei siis kovin dramaattinen muutos, mutta viime vaalien kaltainen kymmenen paikan siirtymä muuttaisi jo ratkaisevasti mahdollisten hallituskoalitioitten valinnanvaraa.

Ei ole ajateltavissa, että katsotaan tuolla tavalla parit vaalit ja "viilataan" sitten joltakin osin; vaalilain pitää olla pysyvämpää laatua. Olkoonkin, että tasauspaikkojen jako hämärtää vaalien demokraattisuutta kansalaisten silmissä, mutta siitä huolimatta on syytä tehdä uudistus nyt. Seuraava yritys tulee mahdolliseksi vasta vuosien kuluttua, jos silloinkaan. Parien vaalien jälkeen vaalipiirien viimeiset paikat jo mielletäänkin epävarmoiksi ja osataan varautua niiden vaihtumiseen, ehkä opitaan yleisesti arvioimaan vaihtumisen todennäköisyyttäkin.