Tänään vietetään veronmaksajien taksvärkkipäivää, laskennallista keskiarvoa, jolloin vuoden verot ovat tulleet maksetuksi ja lopun vuotta palkansaajat tienaavatkin itselleen. Keskimääräinen veroaste on 43% BKT:stä kun veroihin lasketaan valtion, kuntien ja kirkon verot sekä lakisääteiset sosiaalimaksut.

Aivan noin onnellisesti veronmaksajien tilanne ei kuitenkaan ole. Tuosta veronmaksajille jäävästä osasta valtio napaa vielä välillisiä veroja, mm. ALV:n ja valmisteverot; erityisesti polttoaineiden veroista on ollut paljonkin puhetta viime päivinä. Niistä puhuttiin edelliselläkin hallituskausilla, jolloin oppositiopuolue keskusta Mauri Pekkarisen johdolla korvensi Paavo Lipposen hallitusta kahdellakin välikysymyksellä "sietämättömän korkeista" polttoaineveroista. Silloin bensiini maksoi 1,20 euroa litralta. Nyt hallituspuolue keskusta ei pidä yli 1,50 euron hintakaan ongelmallisena.
Pelkästään ALV:n maksamiseksi 22%:n mukaan laskettuna valtio ottaa vielä seuraavien 37 päivän tulot, eli taksvärkki täyttyykin vasta heinäkuun 15. päivä.

Arvonlisäveroa pidetään yleisesti hyväksyttävänä nimenomaan siksi, että se kohdistuu kulutukseen. Miekassa on kuitenkin toinenkin terä: välttämättömyyshyödykkeistä perittynä kansalainen ei voi omilla valinnoillaan vaikuttaa veron määrään. Esimerkiksi palvelumaksuilla toteutettu piiloverotus tulee kansalaisille kalliiksi, koska jokaista taksoilla palvelun tuottajalle kerätystä eurosta käyttäjä joutuukin maksamaan 1,22 euroa. Vaihtokauppaa ei voi pitää kuluttajalle edullisena.

Vielä kalliimmaksi kuntien varainhankinta tulee esimerkiksi kunnallisten yhtiöitten osinkoihin piilotettuina. Osinkoa voidaan maksaa vasta yhtiön viimeiselle tulosriville jääneistä varoista, ja niistä valtio perii 28% pääomaverona. Kunnalle osinkona tuloutettu euro maksaakin kuntalaisille n. 1,50 euroa.
Välttämättömyyshyödykkeitten taksoihin piilotetulla varainhankinnalla on vielä tuotakin huonompi ominaisuus: niitä joutuvat maksamaan nekin, joilla ei siihen olisi varaakaan, joten kunta maksaa heidän osuutensa toimeentulotukena. Sekin joudutaan kattamaan mm. noilla piiloveroilla, joista valtio kaappaa omat kymmenyksensä.