Suomi on viime vuosina ollut ihmisoikeuksien loukkauksissa Euroopan kärkimaita ainakin Euroopan neuvoston ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) ratkaisuilla mitattuna. Esimerkiksi vuonna 2006 langettavia tuomioita tuli tuomio / kuukausi -vauhdilla. Sama vauhti jatkui vielä vuoden 2007 alkupuolen.
Sen jälkeen Suomen tilanne näyttää korjaantuneen äkillisesti ja yllättäen. Syyskuun 2007 jälkeen ei enää ainoatakaan langettavaa tuomiota. Suomen tilanteen korjaantuminen on ollut jopa niin jyrkkä, että EIT:n HUDOC-tietokannan mukaan tuomioistuin ei ole edes joutunut käsittelemään ainoatakaan ihmisoikeuksien valitusasiaa.

Aivan noin onnellisesti tilanne ei kuitenkaan ole. Ainoa, mikä on muuttunut, on Suomen ihmisoikeustuomarin vaihtuminen syyskuussa 2006; Matti Pellonpää vaihtui Päivi Hirvelään. Pellonpään aikana EIT:n käsiteltäväksi tulleet jutut loppuivat n. vuodessa. Sen jälkeen on näkyvissä vain Hirvelän vaikutusta. Kovin matalalla ei Pellonpäänkään rima ollut, muta Hirvelän aikana se on näköjään nostettu "taivaaseen". 
Lahden kaupunginviskaalina ja valtakunnan syyttäjän virastossa meriittinsä hankkinut Päivi Hirvelä esitteli valintansa tueksi 9 vuoden kokemuksen tuomarina mm. hovioikeudessa. Todellisuudessa hän on ollut tuomarina vain runsaan vuoden - varatuomarin arvoon vaaditaan vähintään vuosi -, eikä hovioikeuden tuomarina päivääkään. Kun Hirvelä ei ollut muutoinkaan pyrkinyt profiloitumaan ihmisoikeuskysymyksissä, vastustettiin hänen nimittämistään ihmisoikeusjärjestöissä voimakkaasti. Niiden pahimmatkin pelot ovat toteutuneet ja ylittyneetkin.

Euroopan neuvoston ihmisoikeustuomioistuimen keskeinen pienten maiden ongelma koskee kieliasiaa. Valmistelun tekee Suomen valtion nimittämä sihteeristö, joka laatii valitusasiakirjoista englannin- ja ranskankieliset selostukset. Muut tuomioistuimen jäsenet eivät saa alkuperäisiä valitusasiakirjoja nähtäväkseenkään; ja mitäpä he suomea ymmärtämättöminä niillä tekisikään. Tuomioistuimen jäsenet joutuvat siis tekemään ratkaisunsa yksinomaan sen tiedon varassa, mitä Suomen valtion edustaja Suomen valtiota vastaan tehdyssä valitusasiassa heille kertoo.
Jo tilastollisesti on painava syy epäillä, että Päivi Hirvelä tietoisesti palkitsee nimittäjänsä esittelemällä suomalaisten ilmisoikeuksiensa loukkauksesta tekemät kantelut siinä muodossa ja valossa, että ne järjestelmällisesti todetaan perusteettomiksi. Kantelija saa vain ilmoituksen, ettei hänen asiaansa ole otettu oikeudessa käsiteltäväksi eikä hänellä ole oikeutta saada tietoa siitä, miten hänen asiaansa on käsitelty.

Yhtä salamyhkäinen oli myös Hirvelän nimittämisprosessi. Ulkoministeriö, jolle nuo EIT:n asiat kuuluvat, häntä esitti ja presidentti Tarja Halonen nimitti. Siitä ei näytä kenelläkään olevan tietoa, kuka tai mikä elin nimitystä esitti ja millä perusteilla. Ainakin Hirvelän meriittilistan ristiriitaisuudet olivat Halosen tiedossa.