Hallitus on lykkäämässä puolustuspoliittisen selontekonsa syksyyn, kunnallisvaalien tuolle puolelle. Etenkin keskustan edustajat perustelivat ahkerasti menettelyä sillä, että NATO-kysymystä - se siis on tulossa tuossa selonteossa hallituksen agendalle? - ei haluta sotkemaan kunnallisvaalien asiakysymyksiä.

Kieltämättä, NATO-liittoutumista ei ratkaistakaan kunnanvaltuustoissa. Äänestäjät kuitenkin arvioivat puolueiden linjoja laajemminkin, kuin vain kunnanvaltuustoille kuuluvien asioiden pohjalta. Siihen(kin) äänestäjillä on oltava oikeus. Jopa tekstiviestien lähetystiheys ja kohteet voivat ja saavat vaikuttaa äänestäjien arvioon niin puolueesta kuin ehdokkaastakin.
Selonteon lykkääminen onkin nähtävä nimenomaan keskustan huolestumisena hallituksen NATO-linjan vastustukseen äänestäjäkunnassa. Kokoomuksella ei samaa ongelmaa ole, onhan sen kannattajakunta pääosiltaan ainakin NATO-myönteistä, tai sitäkin voimakkaammin sitoutunutta.
Kansalaisten puolustuspoliittinen vastalause näkyisi siis ensisijaisesti keskustan kunnallisvaalituloksessa. Mutta ei kokoomuksessakaan ole varaa liputtaa omia kantojaan; menestyäkseen sekin tarvitsee ääniä varsinaisen kannattajakuntansa ulkopuoleltakin. Kokoomuksen NATO-teemoilla niitä ei välttämättä olisi herumassa toivottua määrää. Vihreillä taas ei selvää NATO-linjaa olekaan, ja RKP on kokoomuksen linjoilla. Tuon kysymyksen painaminen pois julkisesta keskustelusta on siis kaikkien hallituspuolueitten yhteinen intressi.

Rinnakkaisviestinä on "koirat haukkuu, karavaani kulkee"; kansalaiset keskustelkoon - ja nuriskoon -, jos haluavat, kunhan se ei vaikuta tehtäviin päätöksiin. Eikä varsinkaan vaalituloksiin.

Tämänpäiväisellä EK:n kyselytunnilla PM Matti Vanhaselta kysyttiin, miten keskustan omaksumat nykyiset periaatteet sopivat alkiolaisuuteen. Vanhanen sivuutti kysymyksen vastauksessaan - monisanaisesti.
Vastaavaa Vanhasen useissa yhteyksissä julistamaa "avoimuutta" ja laajaa kansalaiskeskustelua saatiin tuta kuntaliitosasiassakin:
Viime kunnallisvaaleissa asiasta ei hiiskuttu sanakaan. Ei siitä hiiskuttu sanakaan edes hallitusohjelmassa. Se tuotiin esiin ja pikaisesti läpivietäväksi vasta kunnallisvaalien jälkeen tarkoituksena hoitaa homma loppuun ennen seuraavia kunnallisvaaleja.
Eduskuntavaalien ajaksi projekti "jäädytettiin" ympäripyöreällä puitelailla; kenenkään ei tarvinnut tuoda kantaansa julki, kun saattoi viitata puitelain mukaisiin selvityksiin ja päätösten tekemiseen vasta niiden valmistuttua.
Heti vaalien jälkeen juna lähti nopeasti liikkeelle. Ja kiihdytettiin sellaiseen vauhtiin, että yhdessäkään kunnassa ei ehditty käydä kuin enintään pintapuolinen keskustelu asiasta. Vauhdista huolehtivat kaikki suuret puolueet yhtäjalkaa.
Kansalaisdemokratialle kyyti oli kylmää.

NATO-teemaa ei kuitenkaan voi välttää tulevissa vaaleissa. Onhan pohjalla sdp-keskusta-kokoomus -koalition voimin juuri runnaama päätös osallistumisesta NATO:n nopean toiminnan NRF-joukkoihin. Samoin päätös osallistumisesta kuljetuslentokoneiden hankintaan; ei niitäkään Suomen rajojen sisäpuolella operoimiseen tarvita. Niillä lennätetään suomalaista rauhanturvaamista milloin mihinkin päin maailmaa.
Sinkkiarkut tuodaan paluulennoilla.