Helsingissä on näköjään pyyhitty taas pölyt pois kaupunkitullien suunnitelman päältä, nyt puhutaan ruuhkamaksusta. Joskus sitä on kutsuttu toisillakin nimillä, mutta yhteistä kaikille on, että suunnitelmat on tarkemman harkinnan jälkeen haudattu. Milloin mistäkin syystä.
Kyllähän se tietysti harmittaa ja aiheuttaa kustannuksiakin, että kaupungin keskusta ruuhkautuu. Mutta kaupungin tunnusmerkki on, että siellä asuu ihmisiä. Pikkukaupungissa vähemmän, suurkaupungissa enemmän. Helsingin ongelma näyttää olevan, että siellä asuu liikaa ihmisiä. Ja etenkin se, että ne ihmiset ovat suurin joukoin tunkemassa keskustaan, vieläpä samaan aikaan.

En oikein usko, että olisi edes mahdollista luoda suurkaupunki, jossa ei ole paljon ihmisiä. Yhtä mahdottomana pidän ajatusta suurkaupungista, jonka keskusta olisi vilkkaudeltaan maalaiskaupunkitasoa. Olisivatkohan ne keskustassa olevat kauppaliikkeetkään kovin ilahtuneita sellaisesta.
Ainakin teoriassa lienee mahdollista, että ihmisten tulo suurkaupungin keskustaan tehdään niin kalliiksi tai muutoin vaikeaksi, että ihmiset eivät enää tulisi sinne. Todennäköisesti seurauksena olisi, että ihmiset eivät enää tulisi sinne, joten keskusta autioituisi kun ihmiset hakeutuisivat toisaalle, jonne pääseminen olisi halvempaa/helpompaa. Kauppaliikkeet puolestaan hakeutuisivat sinne, missä heidän asiakkaansa ovat. Ruuhkat vain siirtyisivät uuteen keskuspaikkaan, josta niitä vuorostaan ryhdyttäisiin poistamaan tietulleilla tai ruuhkamaksuilla.

Koska nyt kuitenkin Helsingin ongelma näyttää olevan keskustassa asioivien ihmisten liian suuri määrä, niin tarjoan vapaasti hyödynnettäväksi ongelmaa ainakin lieventävän ratkaisun:
Helsingissä on paljon valtion virastoja ja laitoksia. Siirretään ne sellaisiin kaupunkeihin, joiden keskusta ei ruuhkaudu niissä asioivista ihmisistä. Noiden virastojen maantieteellinen sijainti ei nykyisten tietoliikenneyhteyksien aikana liene ratkaiseva tekijä; onhan jopa ministerin tehtävät mahdollista hoitaa nk. etätyönä Oulusta käsin; on kokeiltu. Ratkaiseva se ei voi olla senkään vuoksi, että matka Helsingistä sinne hajasijoituspaikkaan on yhtä pitkä molempiin suuntiin. Ei liene merkitystä kumpaa suuntaa kutsutaann meno- ja kumpaa paluumatkaksi.