Ennätyssateinen ja -lämmin joulukuu on kurittanut urheiluvälineitten valmistajia ja -kauppiaita, mutta on antanut aihetta tyytyväisyyteenkin. Asuntojen lämmityskulujen aleneminen helpottaa monen omakotiasujan ja taloyhtiön budjetin tasapainottamista energiaverojen korotusten jälkeen.

Uusi vuosi on nyt ainakin ennusteiden mukaan tuomassa tähän vuodenaikaan luontuvan lumipeitteenkin. Norjalaiset saivat jo osansa; osa teistä jouduttiin sulkemaan. Kaakkois-Euroopassa lumipyry ja sitä seurannut liikennekaaos oli vielä pahempi, sähköjäkin katkeili.
Tavanomaisesta poiketen lunta tuli yli oman tarpeen USA:n länsirannikolla Kaliforniaa myöten. Ja pääsivätpä algerialaisetkin - Saharan reunalla - kahlaamaan puolisääreen ulottuvassa hangessa. Keskimäärin lunta näyttäisi tulleen normaali määrä, sen alueellinen kertymä vain on luonnoton.

Luonnollisuus näyttää kadonneen suomalaisiltakin talviurheilun harrastajilta; ainakin lahtelaisen Messilä Maailman rinneyrittäjä Sami Mattiniemi vähätteli lumisateita lupaavia sääennusteita, ettei "luonnonlumesta ole keinolumen korvikkeeksi". Yritys onkin luomulumen puuttumisesta huolimatta pitänyt vähintään neljää rinnettään auki lasketelijoille. Yrityksen lumitykit ovat sylkeneet n. 200 kuutiometriä vettä tunnissa.
Joulun alla kuulemaani ehdotusta Jyväskylän kävelykadun tykkilumettamisesta pidin ennenaikaisena aprillijuttuna - kyseistä kadunpätkää lämmitetään lumen sulattamiseksi, säästää kuulemma aurauskustannuksissa. Mutta näköjään lumi - tai pikemminkin sen puute - on suomalaisille niin merkityksellinen, että luomulumen korvaaminen keinolumella hyväksytään paremmin kuin esimerkiksi asuntojen lämmitys. Ainakin energiankulutuksen vähentämiseen kansalaisia painostetaan jopa verotuksella rankaisemalla, mutta se ei näköjään koske keinolumen tai -jään valmistamista.
Tai sitten olen ymmärtänyt koko energia- ja päästökeskustelun aivan väärin.