Tämänpäiväinen Aamulehti paljastaa, että opetusministeriöstä on jaettu "tiskin alta" avustuksia samoille 19 yhteisölle. Potti on vaihdellut vuosittain noin 4,5 miljoonasta noin 8,3 miljoonaan euroon, keskimäärin siis lähes 250.000-450.000 euroa/yhteisö. Yhteisöjen ei ole tarvinnut vaivautua edes hakemaan avustuksia. Eikä valtiontalouden tarkastusviraston jo vuonna 2004 antama huomautuskaan ole muuttanut käytänteitä.
Noista avustusten suuntaamisesta "sopiville", myöntäjää lähellä oleville taustaryhmille bloggasin toukokuussa 2006 otsikolla "Tuottoisia privilegioita"

Tuolloin opetusministerin mandaatille kuuluvista avustuksista mukaan pääsi Tanja Saarela Olli Saarelan elokuvalle "Suden vuosi" myöntämä ennätysmäinen 600.000 euron tuotantotuki. Pian tuen myöntämisen jälkeen Saarela (nyk. Olli) talutti Tanjan (ent. Karpela) vihille. Nykyisin Tanja on ent. myös ministerinä. Jos se on signaali siitä, että ministerin(kin) pitäisi ottaa tarkastusviraston huomautuksista vaarin, on se ehdottomasti oikean suuntainen. Punaista korttia sopisi näyttää useamminkin ja useammallekin toimijalle.

Myös entinen ympäristöministeri Satu Hassi sai huomautuksen avustusta saavilta yhteisöltä edellytetystä tilitysvelvollisuudesta. Hassi jakoi useita vuosia avustuksia Vapaa Vuotos -nimiselle rekisteröimättömälle liikkeelle, jolla ei ollut järjestettyä varainhoitoa eikä siten myöskään kirjanpitoa eikä ministeriölle tehtyä tilitystä varojen käytöstä. Avustusta saaneet perustivat Vuotoksen Voima Oy:n, jonka nimiin hankittiin kiinteistö suunnitellun Vuotoksen altaan alueelta. Sittemmin liikkeen saamia avustuksia suositeltiin perittäväksi takaisin jopa runsaat 50.000 euroa, mutta siitä luovuttiin "kohtuusyistä".

Erityisesti Aamulehden julkistamassa avustuksen saajien listassa kiinnittyy huomio EK:n, Palkansaajien ja Pellervon tutkimuslaitosten kannatusyhdistyksiin. Niiden vuonna 2007 saamat summat 186.700, 220.000 ja 220.000 euroa vastaavat kohtalaisella tarkkuudella kokoomuksen, sdp:n ja keskustan paikkalukua edellisessä, vuoden alussa istuneessa eduskunnassa.
Noiden kannatusyhdistysten toimintana - jota siis verovaroin tuetaan - lienee tukea taloudellisesti isäntäyhteisöjään. Suora tuki isäntäyhteisöille on ilmeisestikin katsottu epäsopivaksi, mutta kierrätys kannatusyhdistyksen kautta sopivaksi. Menettelytapa muistuttaa suuresti rikoslain 32:6 §:n määrittelyä rahanpesusta. Jopa "rikoksella hankittu" -ehto täyttyy, kun ainakin Valtionavustuslain 3:9 § määräystä "Valtionavustusta haetaan kirjallisesti" on rikottu.
Tuollainen kierrätys peiteorganisaation kautta on yleisesti käytettyä etenkin vaalirahoituksissa. Niissä rahan alkuperä ei - ainakaan välttämättä - ole rikoksella hankittua, mutta tarkoituksena on ilmi selvästi kiertää vaalirahoituksesta säädettyä ilmoitusvelvollisuutta lahjoittajista; RKP:n taustayhteisöistä jo bloggasinkin.

"Jep, jep", sanonee puhemies (nyk.). Valta turmelee varmasti, ja totaalinen valta totaalisesti. Prosessi nopeutuu, jos käsittää moraalin ongelmajätteeksi ja omatunto on puhdas vain siksi, että se on käyttämätön.