Sivistystoimen tarkastaja Erik Häggmanin raportti nuorten osallistumisesta antaa synkän ennusteen tulevaisuudesta. Raportin mukaan lähes 100.000 nuorta, n. 10% ikäluokasta, on koko palvelujärjestelmän ulkopuolella. He eivät opiskele eivätkä ole töissä.
Määrä on lähes tarkalleen sama kuin nykyisten täyden kansaneläkkeen saajien. Kouluttamattomina heidän työllistämisensä tulee olemaan vaikeaa, ja tilapäisistä pätkätöistä karttuva eläke jää väistämättä minimaaliseksi.

Kovin paljoa valoisampi ei ole muidenkaan pätkä- ja tilapäistyötä tekevien tulevaisuus. Ei heidän eläkkeensä kartu juurikaan enempää.
Edes keskituloiset eivät voi odottaa kohtuullista eläketurvaa, kun vuosittaista eläkekertymää diskontataan tulevaan aikaan taitetulla indeksillä, samalla, jolla jo myönnetyn eläkkeen ostovoimaa höylätään 1-1,5 %-yksikköä vuosittain. Työhistorian alkuvuosien kertymät tulevat höylätyksi jo ennen eläkeiän saavuttamista. Eläkeläisistään huolehtivasta hyvinvointiyhteiskunnasta ja 60%:n eläketasosta on jäljellä enää vain muisto.

Valinta eläkejärjestelmämme romuttamisesta tehtiin laman varjolla Esko Ahon hallituksen aikana. Sen tekemiä eläkeleikkauksia jatkettiin vieläkin rajumpina Paavo Lipposen hallituksissa. Ongelmat olivat jo näkyvissä, mutta Matti Vanhasen I-hallitus jatkoi varallisuuden jakamista hyväosaisten verohelpotuksiin. Ja nykyinen viherhome-hallitus jatkaa edeltäjiensä linjalla ja tarjoaa ratkaisuksi vapaaehtoisia eläkevakuutuksia; ne turvaavat asemansa, joilla on siihen varaa. Entä ne, joitten pienet tulot kuluvat jokapäiväisen elannon hankkimiseen?
Paradoksaalista on, että eturivissä tuota eläkejärjestelmää romuttamassa on toiminut SAK ja sen tahtoa hallituksessa toteuttanut SDP. Lainsäätäjälle kuuluvat oikeudet on kaavamaisesti torjuttu selittäen niiden kuulumisella TUPO-pöytään. Kyllä SDP:kin on tiennyt, että valtiovalta on yksi kolmikannan osapuolista, mutta se on luovuttanut puheoikeutensa SAK:lle. SAK vuorostaan maksaa siitä "kymmenykset" avokätisenä vaalitukena SDP:lle. Korruptiosta ei kuitenkaan ole kyse - kuulemma.

Oma lukunsa on, onko vapaaehtoinen eläkevakuutus edullisempi kuin kollektiivinen eläkevakuutus. Yksityinen eläkevakuutusyhtiöhän syö osan maksutuloista osinkoihinsa. Ensimmäiset maksuun tulleet lisäeläkkeet ovat jo tuottaneet saajalleen pettymyksen, kun mielletty eläketurva onkin kutistunut määräaikaiseksi etuudeksi, eikä vakuutusyhtiön kuluilla vähennetyn etuuden suuruuskaan saajan mielestä vastaa suoritettuja maksuja. Sen - yleensä muutaman vuoden - päätyttyä pitää tulla toimeen omillaan.
Ydinkysymykseksi jää se, että kollektiivisuudesta on tietoisella poliittisella valinnalla siirrytty vahvemman oikeudet turvaavaan järjestelmään; valinta on sdp:n, keskustan ja kokoomuksen yhteinen. Tuon tien päässä näkyy syytinkimummoja ja ruotiukkoja. Suomalainen yhteiskunta astuu parin sadan vuoden takaiseen järjestelmään.