Keskustalainen hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi esitteli visionaan maaherrojen virkojen lakkauttamista. Kiviniemen mukaan lääneille kuitenkin jäisi tehtäviä, jotka on organisoitava uudelleen. Kiviniemen mukaan "muutos vahvistaisi maakuntien liittojen asemaa".
Kuinka paljon tehokkuus lisääntyisi tai kustannuksia säästyisi sillä, että yhden väliportaan tehtäviä siirrettäisiin toiselle väliportaalle? Lakiesitykset on kuitenkin tarkoitus antaa eduskunnalle vuoden 2010 aikana.

Läänijärjestelmällä on selkeä isäntä: valtioneuvosto ja sen takana eduskunta. Mutta kuka on maakuntien liittojen isäntä ja kuka käyttää niiden ylintä päätösvaltaa? Kansalaisten ääni jää vain muodolliseksi, kun kunnallisvaalien jälkeen kuntien valitsemista edustajista koostuva edustajisto valitsee maakuntavaltuuston neljäksi vuoksi. Sen jälkeen maakuntavaltuusto on itseohjautuva organisaatio. En muista maakuntavaltuuston tehtävien tai kokoonpanon nousseen vaaliteemaksi yksissäkään kunnallisvaalissa.
Isännättömyyden vuoksi puuttuva kontrolli on aina ongelmallinen. Erääseen sen ilmentymään puututtiin mm. Keskisuomalaisen nettipalstalla.

Keskustelusta on jätetty pois sekin, olisivatko läänien tehtäviä omivat maakuntaliitot hallituksen alaisuudessa tai ohjauksessa. Jos eivät, niin silloin puhutaan jonkin asteisesta autonomiasta; kysymys isännästä nousee entistäkin tärkeämmäksi.
Eräissä puheenvuoroissa on maakuntavetoisuutta perusteltu vertaamalla Euroopassa yleiseen hallintomalliin. Vertailussa on kuitenkin jäänyt huomaamatta - tai ehkä on huomattu, mutta tietoisesti vaiettu -, että tuo eurooppalainen hallintomalli perustuu keskiaikaiseen kreivi- ja herttuahallintoon. Se aika tunnetaan feodaalijärjestelmän kautena.
Ainakin tuo maakuntavaltuustojen itseohjautuvuus antaisi sellaiselle vankan perustan - ja autonomia betonoisi sen.