Oikeusministeriöllä on kuulemma vaalilain uudistamisesta nk aluemalliin perustuva lakiesitys valmiina. Mallissa nykyiset vaalipiirit niistä jaettavine paikkoineen säilyisivät entisellään, mutta paikat jaettaisiin kahden (tai useamman) vaalipirin yhdistetyillä vaalialueilla annettujen äänten mukaan.
Vaalialuemallilla kieltämättä arvostelua aiheuttanut piilevä äänikynnys alentuisi - ainakin teoriassa -, kasvaisihan vaalialueen jaettavana oleva paikkaluku. Mutta d'Hondtin menetelmän suuria puolueita suosivalle ominaisuudelle ei tehtäisi mitään. Ääniosuusmalli korjaisi d'Hondtin menetelmävirheen, mutta yliedustuksestaan luopuminen on isoille puolueille ymmärrettävän vastenmielinen ajatus; demokratia väistyköön poliittisen tarkoituksenmukaisuuden tieltä?

Esitys kuitenkin vesittynee. Kun siitä ei päästy sopimukseen hallitusneuvotteluissa, jätettiin erimielisyys hallituksen sisälle edellyttämällä esityksen jättämiseltä yksimielisyyttä. Sitä tuskin saadaan, koska esitys kohtelisi vaalipiireittäin voimakkaasti kannatukseltaan vaihtelevaa RKP:tä kaltoin. Se menettäisi paikan sekä Varsinaissuomen - Satakunnan että Vaasan - Keski-Suomen vaalialueelta.
Suuria puolueita malli kohtelisi edelleen suopeasti. Esimerkiksi Vaasan - Keski-Suomen vaalialueella niiden paikkaluku säilyisi ennallaan. Keskusta saisi edelleen alueen suurinpana puolueena alle 33% ääniosuudella 37% paikoista, 10 paikassa 1 ylimääräinen. Myös sdp ja kokoomus säilyttäisivät paikkansa ennallaan.

Uusia ongelmia tulisi puolueiden sisällä. Asukasluvultaan suuremman piirin ehdokkaat hyötyisivät jo tilastollisesti, onhan saman äänimäärän saaminen suuremmasta äänestäjäkunnasta helpompaa kuin pienestä. Ilman erillistä korjausmekanismia viime vaalien tuloksella siirtyisi yksi paikka Keski-Suomesta Vaasaan sekä sdp:ssä että keskustassa. Vaasasta siirtyisi yksi paikka RKP:ltä Keski-Suomeen vihreille. Muilta osin tulos ei muuttuisikaan.
SDP:n Vaasasta varasijalle jäänyt Harry Wallin pudottaisi 6027 äänellään Keski-Suomesta 5111 äänellä valitun Reijo Laitisen varasijalle. Wallinin taakse jäisi myös Keski-Suomesta valittu Tuula Peltonen. Keskustassa tulos muuttuisi vielä dramaattisemmin: Vaasan varaedustaja Lasse Hautala pudottaisi 5509 äänellään keskisuomalaisen Lauri Oinosen eduskunnasta. Taakse jäisi myös 5461 äänen Aila Paloniemi, ja Oinonen ei yltäisi 4621 äänellään varasijallekaan. Edelle kiipeäisivät Mikko Savola (5281), Jukka Vihriälä (5153) ja Aulis Ranta-Muotio (4621).
Jotta vaalipiirien paikkaluvut säilyisivät asukaslukuja vastaavina, pitäisi joku äänimääränsä perusteella paikan saanut vaihtaa toiseen vähemmän ääniä saaneeseen. Aika reilua?
Tuo valittavien vaihtuminen toiseen vähemmän ääniä saaneeseen tulee varmuudella herättämään närää niin vaihdetuissa kuin äänestäjissäkin.

Vastaava äänestystuloksen muuttuminen "hovissa" on myös Vasemmistoliiton jättämän lakialoitteen LA 1/2007 mukaisen tasauspaikkajärjestelmän ominaisuus. Ehdotuksen mukaan jätettäisiin 20 paikkaa jaettavaksi tasauspaikkoina valtakunnallisen ääniosuuden perusteella.
Ajatus on kyllä jalo: tasauspaikat menevät niille puolueille, jotka ovat varsinaisilla paikoilla jääneet kauimmaksi valtakunnallista ääniosuuttaan vastaavasta paikkaluvusta. Kylkiäisenä pienten vaalipiirien piilevä äänikynnys nousee, koska varsinaisia paikkoja jaettaisiin nykyistäkin vähemmän.
Menetelmän ongelmana on tasauspaikkojen ennakoimaton jakautuminen. Esimerkiksi jonkun puolueen äänimäärän pieni nousu yhdessä vaalipiirissä aiheuttaa sille paikan menetyksen toisessa vaalipiirissä. Siitä puolestaan aiheutuu muutoksia muidenkin puolueiden paikkojen jakautumiseen eri vaalipiireihin. Tasauspaikat on siis jaettavissa vasta tarkistuslaskennan jälkeen, ja silloinkin niiden määräytyminen näyttää tavallisesta kansalaisesta lähinnä arvonnalta. Ei siis ihmekään, että lakialoite ei saanut lähetekeskustelussa jakamatonta suosiota.