Politiikkaan ja poliitikoihin pettyneiden kestoväite näidenkin vaalien alla oli, että "ei kannata äänestää, koska mikään ei muutu". Ainakin tuo väite osoittautui jälleen kerran kestämättömäksi. Kokoomus sai 98.600 ääntä lisää ja 10 lisäpaikkaa. SDP menetti 89.600 ääntä; niiden mukana meni 8 paikkaa. Kun keskustakin menetti 2 paikkaa, on kymmenen hallituspaikan siirtyminen oppositioon merkittävä muutos. Se tapahtui äänestämällä.
Mutta muuttuuko harjoitettu politiikka? Tuskin. Kolme suurinta puoluetta säilyttivät yhteisen pakkalukunsa - ne vain jaettiin äänestäjien päätöksellä oleellisesti uuteen asentoon. Historia on kuitenkin opettanut, että sdp-keskusta-kokoomus -koalition todellisuudessa ajama politiikka on ollut pienituloisille ja tavallisille kansalaisille tylyä riippumatta siitä, kuka niistä kulloinkin on ollut oppositiossa. Vanhasen - Heinäluoman punamultahallitus ajoi jopa kokoomuslaisempaa politiikkaa kuin oppositioon jätetty kokoomus oli vaatinut.

Äänestäjillä oli tilaisuus muuttaa eduskunnan voimasuhteita paljon dramaattisemminkin. Nyt ainoalle todelliselle vaihtoehdolle, Perussuomalaisille, annettiin n. 68.300 ääntä lisää - enemmän kuin joka toinen ääni oli lisä-ääni - ja sillä tuli 2 uutta paikkaa. Perussuomalaisten kautta kokoomukselle äänestetyt 10 paikkaa olisi pakottanut huomioimaan myös tavallisten ihmisten vaatimukset jopa hallitusohjelmassa. Kokoomus kallistanee - jälleen - korvansa lähinnä hyväosaisille.
Vaalikiertueen aikana toreilla kuultu tyytymättömyys vallankäyttäjiin antoi aihetta odottaa enemmänkin, jopa Eino Potiaisen tietokoneetkin päihittäneen "roknoosivoiton" ainekset olivat ilmassa. Vaaliuurnaan saakka se ei kuitenkaan päätynyt. Ennätysvilkkaan ennakkoäänestyksen jälkeen romahtanut äänestysinto ei selitä kaikkea, vaikka varsinaisen äänestyspäivän ääniosuus onkin Perussuomalaisilla tyypillisesti ollut ennakkoäänestystä selvästi korkeampi. Ilmeisesti "rimakauhu" yllätti harjoitettuun politiikkaan pettyneet. Ainakaan ei näytetty luottavan Perussuomalaisten kykyyn ajaa tavoitteitaan eduskunnassa. Logiikka kuitenkin on outo: äänestetään huonoa politiikkaa ajavaa sen vuoksi, ettei uskota mieluisampaa politiikkaa ajavaan poliittiseen voimaan. Vähintäänkin tuo ennustus toteuttaa itse itseään; lopputulos ei odotetusti tule olemaan mieluinen. Mutta tuota kauppaa ei voi enää peruuttaa, sen kanssa on elettävä seuraavat neljä vuotta.