Eduskunnan perustuslakivaliokunta painoi oman "eskon puumerkkinsä" ilmaislehtien julkaisuun ja jakeluun. Kysymys nousi otsikoihin eduskunnan apulaisoikeusasiamies Jukka Lindstedtin annettua tuomitsevan ratkaisunsa Seurakuntaviestin jakelua koskevassa kantelussa. Ratkaisu kummeksutti tuolloin ainakin osaa oikeustieteilijöistä. Blogimerkintäni vajaan vuoden takaa
Tuolloin aEO Lindstedt sovelsi ensisijaisesti yksilönvapautta ja oikeutta kieltäytyä vastaanottamasta epämieluisaa materiaalia. Ratkaisun mahdollinen laajennettavuus muuhunkin epämieluisaan (joukko)viestintään on toistaiseksi jäänyt roikkumaan ilmaan.
Nyt PeV painotti ensisijaisesti mielipiteenvapautta; sitä ei voi rajoittaa jollekin yksilölle epämieluisana.

Ryhtymättä kiistelemään siitä, kumpi laintulkitsija on toista oikeammassa, haluan arvioida tapausta toiselta kantilta:
Eduskunta on perustuslainkin mukaan lakien säätäjä, lakeja käyttävät toiset instanssit. PeV:n tehtävänä on ollut arvioida ja lausua käsityksensä siitä, miten säädettävänä oleva laki suhtautuu perustuslakiin. Ainakin tähän saakka PeV:n puheenjohtaja Kimmo Sasi on erityisesti painottanut tuota tehtäväjakoa. Sasin mukaan eduskunta tai PeV ei ole voinut puuttua siihen, miten toimivaltaiset viranomaiset soveltavat lakia.
Nyt Sasi, tai ainakin PeV, on ottanut täysin erilaisen linjan; se on ryhtynyt voimassa olevan lain tulkitsijaksi, tuomioistuimeksi tuomioistuimen paikalle, arvioidessaan muussa kuin lainsäädäntätarkoituksessa, mitä lakia ja miten sitä konkreettisessa tilanteessa tulisi soveltaa. Tuon arvionsa se suoritti käsitellessään eduskunnan oikeusasiamiehen kertomusta vuodelta 2005. Tosin aEO Lindstedt teki tuota Seurakuntaviestin jakelua koskevan ratkaisunsa vasta 2006...

Tuollainen PeV:n roolin laajennus oli suorastaan perustuslaista johtuva välttämättömyys. Onhan PeV eduskunnan täysi-istunnossa käsittelyn pohjana olevan mietinnön laatija esimerkiksi EOA:n ja OKA:n kertomuksista. Ei niiden käsittelyyn liity mitään lain säätämiskysymystä, niissä arvioidaan viranomaisten toimintaa ja sen lainmukaisuuden valvontaa, siis lain käyttöä. PeV on jopa ainoa toimivaltainen toimielin päätettäessä EOA:n tai OKA:n virkatoimien lainmukaisuuden tutkimisesta; siinä eduskunta suorittaa syyteharkinnan PeV:n mietinnön perusteella. Lainkäyttöä puhtaimmillaan tuokin.

PeV:n uusi linja on tulkittava siten, että sillä de facto perustettiin perustuslakituomioistuin - sillä vain sattuu olemaan sama kokoonpano kuin perustuslakivaliokunnalla.
Mutta voiko olla lainkäyttöä ilman virkavastuuta?
Ainakin yksityisen eläkevakuutusyhtiön virkailija on eläkepäätöksiä tehdessään julkisen vallan käyttäjä. Siltä osin rajankäynti on jo tehty: virkailija on siinä tehtävässä virkavastuinen. Vastaavasti perustuslakivaliokunnan jäsenet pitää katsoa virkavastuisiksi tehdessään lainkäyttöön liittyviä päätöksiä. Niin ikään virkaan kuuluvan päätöksen tekemättä jättäminen on katsottu virkatehtäväksi.
PeV taisi aukaista Pandoran lippaan!