Eilisessä vaalipaneelissa Kuhmoisissa - kiitokseni tilaisuudesta ja sen erinomaisesta järjestelystä puuhamiehille - syntyi KTM Mauri Pekkarisen ja minun välillä tiukkaakin sanailua niin EU:n vaikutuksesta Suomen ulkomaankauppaan kuin Keski-Suomen seutukuntienkin kehityksestäkin. Minun käsitykseni oli - ja on -, että EU-jäsenyys ei tuonut Suomen ulkomaankauppaan mitään uutta, mitä ei olisi saatu muiden kauppapoliittisten sopimusten avulla, esimerkkinä ETA. Tietääkseni ETA-sopimus on edelleen voimassa, sitä ei kumottu EU-jäsenyyden astuessa voimaan, joten EU:sta eroaminen tarkoittaisi yksinkertaisesti siirtymistä ETA-sopimuksen mukaiseen ulkomaankauppaan.
Aikapula ja tausta-aineiston puuttuminen tilaisuudesta toki osaltaan vaikuttivat, ettei kysymyksiä voitu ratkaista lopullisesti. Tänään tarjoutui Jyväskylässä tilaisuus kuulla ulkoministeriön EU-tiedotuksen Arto Mansalan ja Jarno Syrjälän käsitys asiasta. Siihen ei jäänyt sijaa selityksille:
"Kauppa- ja tulliteknisesti ei muuttunut mikään."

Keski-Suomen seutukuntien kehitys - vain Jyväskylän seutukunta on ollut väestön kasvualue, kaikki muut Keski-Suomen seutukunnat ovat olleet viimeiset 10 vuotta väestötappioalueita - jäi Pekkarista kaihertamaan niin paljon, että hän vielä tilaisuuden jälkeenkin totesi minulla olevan "ihmeellisiä tietoja". "Ihmeellisestä" voin olla ministerin kanssa samaa mieltä, mutta jos ministerillä on Keski-Suomen seutukuntien väestökehityksestä jotakin muuta tietoa, niin suosittelen päivittämään tietonsa pikaisesti.
Esimerkiksi ministeriön alaisesta Keski-Suomen TE-keskuksesta saatu tieto vahvistaa tuon kehityksen ja kertoo sen jatkuvan edelleen samansuuntaisena: Keski-Suomen "veturi" imee resursseja ympäröivältä maakunnalta. Sana "veturi" kuuluu tuossa yhteydessä ehdottomasti lainausmerkkeihin. Biologiasta lainattu termi "parasiitti" olisi ilmeisesti kuvaavampi.
Keski-Suomien seutukuntien kehitys on kerrottu myös Keski-Suomen liiton sivuilla, hyvin tuttu organisaatio Mauri Pekkariselle sekin:
"Jyväskylän seudun ulkopuolisilla seuduilla väkimäärä vähenee ja muutamissa seutukunnissa demografinen huoltosuhde on maamme heikoimpia. Keski-Suomessa väestökehityksen seudullinen eriytyminen alkoi 1990-luvun alkupuolelta kiihtyen kohti vuosituhannen vaihdetta."
Ministerillä lienee pääsy myös Tilastokeskuksen julkisiin tietokantoihin?

Lisäys 21.2.07: Toin tuon Keski-Suomen seutukuntien väestökehityksen esiin myös YLE/Keski-Suomen Vaali-Express -pilottinauhoituksessa 4.1.07 teemalla "Aluepolitiikasta on siirrytty keskittämispolitiikkaan". Ainakaan läsnäolleet keskisuomalaiset ei-ministeri-kansanedustajat eivät Pekkarisen tavoin kiistäneet tietoa.