Iltalehden keräämien tietojen mukaan puolueiden jäsenmäärä on jopa puolittunut; n. 20 vuoden takaisesta n. 500.000 jäsenjoukko on kutistunut vajaaseen 300.000:een.
Jäsenmäärältään suuri puolue on keskusta, jolla on yli 190.000 jäsentä, n. 60% kaikista puolueisiin sitoutuneista. Mutta puolue ei tiedä jäsenmaksun maksaneitten määrää. Tilit se kuitenkin pitänee mm. oikeusministeriölle tehtävien selvitysten edellyttämällä tavalla; puolueen tilintarkastus ei taida olla kovinkaan pikkutarkkaa?
Myös SDP:n jäsenmäärän, 45.000, ja maksaneitten 21.000 välillä on ammottava aukko, mutta se johtunee ainakin osittain puolueessa yleisten vapaajäsenten määrällä. Kokoomuskin tietää, että n. 40.000 jäsenestään n. 80%, 32.000, maksaa jäsenmaksunsa.
SDP:n on menettänyt v. 1977 huippulukemista, yli 101.000, enemmän kuin joka toisen jäsenensä. Yhtä raju on ollut myös kokoomuksen jäsenmäärän pudotus. Keskustan on selvinnyt pienemmin tappioin jäsenten laskuperusteen vuoksi.

Iltalehden uutisessa on Perussuomalaisten kokoinen tietoaukko. Lehti kyllä tarkasti jäsenmäärät Perussuomalaistenkin puoluetoimistosta, mutta uutiseen saakka se tieto ei yltänyt. Toimittajan unohduksen vuoksi uutiseen pujahti "ankka":
"Ainoa jäsenmääräänsä kasvattava puolue on vihreät, jolla on noin 2.700 jäsentä."
Myös Perussuomalaiset ovat kasvattaneet jäsenmääräänsä; viime vuoden tilaston mukaan se oli jo lähes 3.000, kaksinkertainen edellisen vuoden määrään verrattuna.
Iltalehden tietoaukko ei selity jäsenmäärällä, onhan se Perussuomalaisilla Vihreitä suurempi. Ei myöskään puolueen "pienuudella", sillä onhan jopa ilman kansanedustajapaikkaa oleva n. 3.000 jäsenen SKP noteerattu uutisessa. Selitys löytynee toimittajan poliittisesta tarkoitushakuisuudesta; muistihan lehti sentään mainita, että yli 60% Perussuomalaisten jäsenistä on miehiä.

Selitystä pakoon puolueista on haettava kansalaisten vieraantumisesta puoluepolitiikkaan; tai oikeamminkin puolueitten vieraantumiseen kansalaisista. Teesiä tukee se, että menettäjiä ovat olleet nimenomaan suuret valtapuolueet, pienillä kehitys on ollut jopa vastakkainen. Erityisesti Perussuomalaisten jäsenmäärän kaksinkertaistuminen vuodessa on näkynyt myös "passiivisten" kannattajien moninkertaistumisessa. Vuoden 2003 eduskuntavaaleissa puolue kolminkertaisti niin kannatuksensa kuin kansanedustajiensa määränkin. Presidentinvaaleissa 2006 Timo Soini yli kaksinkertaisti vielä senkin. Trendi näyttää jatkuvan edelleen voimakkaana, onhan puolueen viimeiset galluplukemat olleet 2-3 kertaa suurempia kuin Soinin vastaavat lukemat vuotta aikaisemmin. Perussuomalaisten vahvaa kasvua ei ole onnistuttu piilottamaan edes tilastokikkailulla, jossa HS:n gallupeissa mitattua tulosta "korjataan" kunnallisvaalien 2004 tuloksella. Tuolloin puolueella ei ollut ehdokkaitakaan kuin murto-osassa kuntia, ja kannatuskin siis "vain" 0,9%. "Korjattu" gallupkannatus 2,5-3% kuvaa todellisuutta vain suhteutettuna lähtötasoon; sitä ei tietystikään ole kerrottu tilastoa esiteltäessä.
Lehti, myös Iltalehti, toki valitsee itse, mitä se julkaisee. Mutta lukijoillakin lienee oikeus odottaa edes suunnaltaan todellisuutta vastaavaa uutisointia?