Suomi ja 5 muuta EU maata sekä USA ovat tehneet Thaimaalle virallisen reklamaation tsunamiavustusten katoamisesta. Maiden yhteisestä 1,2 M€ potista lasketaan kadonneen n. 750.000 euroa. Rahat olisi kuulemma käytetty mm. matkusteluun. Thaimaan poliisi kiistää epäilyt.
Kaksi vuotta sitten tapahtuneessa mullistuksessa kuoli Thaimaassa n. 5.400 ihmistä, heistä n. puolet ulkolaisia.
MTV:n selvityksen mukaan avun perillemeno muutakin kautta on ollut suhteellisen vaatimatonta, vaikka se avustusjärjestöjen mukaan olikin tarkoituskin jakaa "pitkällä aikavälillä". Tähän mennessä suomalaisten avokätisestä yhteensä 34 miljoonan avustussummasta ja valtion 7 miljoonan lisäavusta on jaettu n. 18 miljoonaa, n. 44%.
Suomen Unicef on käyttänyt noin puolet 2,9 miljoonasta eurostaan luovuttamalla sen kansainväliselle kattojärjestölleen, joka puolestaan on käyttänyt noin puolet sille kertyneistä varoista. Pelastakaa Lapset ry on käyttänyt runsaat 80% 1,3 miljoonasta eurostaan ja Kirkon ulkomaanapu n. 60% 4,4 miljoonasta eurostaan. Lähetys- ja kehitysyhteistyöjärjestö Fida on käyttänyt kokonaan 1,8 miljoonaa euroaan.

Samoin Suomen kehitysyhteistyön jakamisessa on hukkaputki, johon valtaosa varoista valuu. Tuokin vuoto on hyvin tiedossa, mutta keinoja siihen puuttumiseen ei ole haluttu ottaa käyttöön. Vajaus on korvattu kasvattamalla jaettavaa summaa, joka onkin ollut valtion budjetin nopeimmin kasvava menoerä. Siitä huolimatta tavoitteeksi otettu YK:n suositus 0,7% BKT:stä ei ole toteutunut. Vuoden 1997 summasta 330,5 M€ on päädytty 746,3 miljoonaan euroon vuonna 2007, prosentteina BKT:stä 0,32%:sta 0,43%:iin. Luvut selittävät hyvin, miksi määrärahan korottajat eivät halua puhua euroista vaan prosenteista.

Avustusrahojen oikean kohdentumisen sijasta on valittu nk. "kauroja hevoselle" -periaate. Siinä on tarkoituksena yösätä hevoselle niin paljon kauroja, että niitä varisee tarpeeksi myös varpusille. Menetelmän tunnetuin soveltaja kansantaloustasolla oli Georg Bush - ilman W:tä.
Suomalaisen version menetelmästä kehittivät ensiksi Esko Aho - Iiro Viinanen lanseeratessaan avoimen pankkitukipiikin. Pankit kieltämättä pelastuivat, kansalaisille ja heidän varallisuudelleen ei käynyt aivan yhtä onnellisesti.
Seuraavaksi menetelmää sovelsi Paavo Lipponen - Sauli Niinistö, mutta koska kauroja ei ollut riittävästi, otettiin "varpusten" osuudesta. Suuripalkkaiset "hevoset" lihoivat, mutta eläkeläisille ei käynyt aivan yhtä onnellisesti. KTM Sinikka Mönkäreen johdolla hallitus hurmaantui myös johdon optio-ohjelmista tunnetuin seurauksin.
Matti Vanhanen - Eero Heinäluoma jatkoivat omalla versiollaan omaisuusveron poistamisella. Valtakunnan rikkaimpien kaurapussi kyllä pullistui, mutta opiskelijoille, lapsiperheille, työttömille ja vanhuksille ei vieläkään varise apetta.