Kuukausi siten hallitus vastasi välikysymykseen lapsiperheiden aseman parantamisesta. Kysymys oli jo 16. Matti Vanhasen hallitukselle esitetty. Lukumäärä on kasvanut tasaisesti yhdellä/vuosi 2003:n kolmesta.
Parhaillaan hallitus muotoilee vastaustaan tämän vuoden viidenteen välikysymykseen, nyt alkoholijuomien verotuksesta. Aritmeettinen kasvu jatkuu, kun kokoomus on ilmoittanut kysyvänsä vielä naisten asemasta työelämässä.

On sinänsä hyvä, että hallitus joutuu ajoittaan tekemään eduskunnalle tiliä tekemisistään ja suunnitelmistaan yksilöidyissä asioissa. Näin vaalikauden lähestyessä loppuaan hallitus ei voi enää piiloutua suunnitelmien taakse - vaalikauden alkuvaiheessahan se tyytyi ilmoittamaan, mitä selvityksiä se aikoo teettää. Nyt se joutuu kertomaan, mitä se on A) saanut aikaan tai B) mitä se toivoo seuraavan hallituksen tekevän asialle. Sitten äänestetään, ja hallitus saa luottamuksen. Miksipä enemmistöhallitus ei saisikaan, jakaantuvathan äänet jokseenkin tarkoin hallitus- vastaan oppositiopuolueet.
Enemmistöhallitus voi kaatua vain sisäiseen riitaan. Kolmen lähes tasavahvan puolueen eduskunnassa nk. kauhun tasapaino takaa riitaisenkin sovun aikaansaamisen. Hallituksen kaatuessa toinen hallituksen pääpuolueista putoaa oppositioon; valttikortit ovat vuorollaan oppositiossa olevalla suurpuolueella. Sitä riskiä kumpikaan hallituspuolue ei halua ottaa.

Eräs esimerkki kuvaa erinomaisesti välikysymysten roolia enemmistöparlamentarismin aikana:
Kunnallisten peruspalvelujen turvaamista kyseltäessä hallitus PPM Liisa Hyssälän suulla viittasi mm. professori Sirkka-Liisa Kivelältä pyydettyyn selvitykseen vanhuushoidon tilasta, ja kuinka sen pohjalta päätetään tarpeellisista toimenpiteistä.
Selvityksestä tuli kuitenkin skandaali, kun Kivelä ei suostunut "sensuroimaan" ongelmia ministeriön vaatimalla tavalla. Kivelä kirjasi myös julkisuudessa jo esiin tulleet ongelmat ja hallitus yritti pimittää koko selvityksen. Siitä bloggasin viime kesäkuussa.
Kun vanhuuspalvelujen tilasta tehtiin uusi välikysymys, vaikeni hallitus - jälleen Liisa Hyssälän suulla - Sirkka-Liisa Kivelän raportista täysin. Täytynee ymmärtää niin, että hallituksen toiveiden sijasta todellisuutta ja vakavia puutteita esittelevä raportti on loppusijoitettu nk. pyörömappiin. Aiempi eduskunnalle annettu vakuutus ratkaista tarpeelliset toimenpiteet tuon selvityksen perusteella "muuttui hovissa", niin kuin sanonta kuuluu.
Siitä huolimatta hallitus sai - yllätys-yllätys - luottamuslauseen 92 - 69 hallituspuolueitten edustajien äänin.

Demokratia on pahimmillaan vain enemmistön diktatuuria. Suomessa tuo kansanvallan kieroutuma on toteutettu puhtaimmillaan; kansalaiset saavat joka neljäs vuosi äänestää edustajansa parlamenttiin tietämättä mitään heidän kannoistaan ratkaistavaksi tuleviin kysymyksiin. Äänestyssessioitten välisenä aikana kansa saa tyytyä äänettömän yhtiömiehen osaan ja kansanedustajatkin kääntyvät kannoillaan pelkän poliittisen tarkoituksenmukaisuuden edessä.
Diktatuuriahan se on puoluediktatuurikin. Onko se sitten tippaakaan jalompaa kuin jokin muu diktatuuri?