Hallituksen kompromissina syntyneestä esityksestä YT-laiksi nousi repivä riita. Ainoastaan Eero Heinäluoma näyttää kehuvan esitystä.
Kompromissi kelpaa myös keskustan ek-ryhmälle; ainakin puheenjohtaja Timo Kalli vakuuttaa ryhmän pyrkivän viemään esityksen läpi nopealla aikataululla.
PK-yrittäjiä edustava Suomen Yrittäjät ja kokoomus ovat tuohtuneet YT-menettelyn soveltamista myös 20 henkeä koskeviin yrityksiin aiemman vähintään 30 työntekijä sijasta. Niiden mielestä laajennus vain lisää byrokratiaa ja toimii työllistämisen esteenä. "Työmarkkinoiden keskusjärjestöt sekä demarivetoinen työministeriö ovat kylmästi kävelleet yrittäjien yli", jyrisee puolueen varapuheenjohtaja Paula Risikko Verkkouutisissa. "Keskusta ja RKP vaativat aiemmin, ettei yt-lakia ulotettaisi alle 30 hengen yrityksiin, mutta nyt ne ovat perääntyneet kannassaan", muistuttaa Arto Satonen puolestaan.

Työnantajia kolmikantaneuvotteluissa edustava EK sen sijaan ilmoittaa tukevansa esitystä. Suurteollisuuteen tukeutuvalle EK:lle laajennus aiempaa pienempiin yrityksiin on ymmärrettävästi merkityksetön. EK:n intressit PK-sektorin etujen ajamiseen ovat toistuvasti osoittautuneet niin vähäisiksi, että paineet neuvottelujärjestelmän uusimiseen saattavat konkretisoitua jo tulevalla vaalikaudella.
Täysin päinvastaisella linjalla on Suomen suurimman työntekijäjärjestön STTK:n Erkki Vuorenmaa. Hänen mielestään kolmikantaneuvotteluissa sovittua ratkaisua ei olisi saanut peukaloida. Vuorenmaa viittaa SAK:n vaatimukseen 10 työntekijän rajasta ja sovitun tuloksen olleen jo kompromissi, jossa hallituskin oli yhtenä sopijapuolena. "Hallitus oli osapuoli - nimet paperissa", muistuttaa Vuorenmaa ja kysyy, voiko hallitukseen enää luottaa. Vuorenmaa epäilee, ettei vaalien jälkeenkään voi tulla hallitusta, johon työntekijäjärjestöt voisivat luottaa.

Sanailu ja vaalien jälkeisten toimien ennakointi ovat nousseet niin kärkeviksi, että aiheesta mitä ilmeisimmin tulee vaalien kuuma peruna, jota joudutaan jäähdyttelemään ainakin hallitusneuvottelujen ajan.
Keskusta on mitä ilmeisimmin jäämässä kahden tulen väliin. Myöskään EU-jädenmaksut, jotka kohoavat jo yli 1,5 miljardin euron vuodessa lisäävät kabulia Matti Vanhasen ja keskustan vaalivankkureiden rattaisiin.