Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti eilen omalta osaltaan hyväksyä Jyväskylän ja Korpilahden kuntaliitoksen. Korpilahti oli tehnyt oman myönteisen päätöksensä kaksi viikkoa sitten.
Liitto ei voi nykyisellä lainsäädännöllä toteutua ilman erityisjärjestelyjä, sillä kunnilla ei ole Kuntajakolain vaatimaa yhteistä maarajaa. Vaatimus pyritään kiertämään Muuramen pohjoisosasta tai Jyväskylän maalaiskunnan länsiosasta erotettavan yhdyskäytävän avulla.
Jyväskylän maalaiskunta ei ole enää vuosikymmeniin ollut varsinainen reikäleipäkunta, kun kaupunki on vähä vähältä, kilometri pari kerrallaan haukannut siitä palasia. Nykyisellään maalaiskunta on lähinnä nakkisämpylä, jonka puoliskoja yhdistää kapea kannas kaupungin ja Laukaan välissä.
Korpilahti-Jyväskylä - tai nimikin yhdistettynä Korpikylä - ja yhdyskäytävä tekisi kaupungista koiranluukunnan.
Valtuutettu-kansanedustaja Ahti Vielma (Kok) ehdotti liitosta kannattaen "pyöränuran" sijasta maalaiskunnan länsiosien yhdistämistä kokonaisuudessaan kaupunkiin.Maalaiskunnalla saattaa olla erilainen mielipide asiaan.

Maarajan lisäksi kunnilla ei ole juuri mitään muutakaan yhteistä. Väestö- ja elinkeinorakenne täysin toisistaan poikkeavat, täysin erilliset infrastruktuurit, ja Korpilahden talouskin syöksyy vapaassa pudotuksessa. Omaa talouttaan matokuurilla nousuun kampeava Jyväskylä saisi lisää nieltävää Korpilahden kattamattomasta alijäämästä; laillisuuden rajat jo paukkuvat.
Latinaksi tangoja laulava professori-valtuutettu Jukka Ammondt (Vihr) sai ansaitut aplodit löydettyään kulttuurin saralta jotain yhteistäkin: korpilahtelaisen Martti Korpilahden sanoittamaa Keski-Suomen kotiseutulaulua soitetaan vesilinnan kovaäänisten kautta Jyväskylän iltasoittona.
Pirkko Selin (Kesk) kävi puhujapöntössä muistuttamassa, että muhkeasta velasta huolimatta Korpilahdella on paljon Päijänteen rantatontteja. Kosioteemassa pysyen, Jyväskylä-ylkä siis hamuaa Korpilahti-morsion helmuksia. Jonkinlaisesta kaupankäynnistä lienee kyse; vastaavasta kaupankäynnistä Harri Jaskari joutui luopumaan kokoomuksen puoluesihteerin tehtävistä asuntoetuineen.
Korpilahden kunnanhallitus ja -valtuusto antoivat pitkät kansanäänestyksen kielteiselle tulokselle 52 - 42 ja päätivät hyväksyä liitoksen. Ahti Ruoppila (SDP) tulkitsi korpilahtelaisten demokraattisesti selvitettyä tahtoa siten, että äänestysaktiivisuus 63% - suurempi kuin kuntavaaleissa 2004 - huomioiden vain runsas 30% korpilahtelaisista vastusti liitosta. Kaikkien muiden hän ei sentään väittänyt olleen liitoksen kannalla.

Kuntajakolain määräysten sekä Muuramen ja/tai Jyväskylän maalaiskunnan maanluovutuksen lisäksi liitokselle kasataan muitakin esteitä. Ainakin Korpilahden eteläosan kyläkunnissa kootaan nimilistoja alueen liittämiseksi eteläiseen naapuriin Jämsään. Vastaavalla halkaisulla se saa ensi vuoden alusta osan eteläisestä naapuristaan Längelmäestä; toinen puolisko liitetään Oriveteen.
Joka tapauksessa, sopassa on niin monta kokkia, eikä sen aineksistakaan ole täyttä selvyyttä, joten ratkaisut siirtynevät seuraavalle hallitukselle. Kuntajakolain rukkaamista Lex-Jyväskylällä en pidä realistisena; uskottavampaa on, että Jämsä kaappaa morsion sulhon käsivarsilta.