Eilinen YLE:n A-piste -ohjelma laski ensi vuoden budjetista vanhuuspalveluihin sijoitetut varat: 0 euroa.
Ohjelmassa kuultu valtiovarainministeri Eero Heinäluoma kertoi valtion lisänneen 400 miljoonaa euroa rahoitustaan kuntasektorille, josta ne ohjautuvat - jos kunnat niin soveliaaksi harkitsevat - opetuksen ja koulutoimen ohella myös vanhustenhoitoon. Kuntien taloudellisen tilanteen tuntien, tuota harkintaa toteutettaneen vain minimaalisesti.
Kuntaliitto ei selitystä hyväksy. Sen mielestä Heinäluoman erät olivat valtion osuuksia kunnille sälytetyistä uusista velvoitteista, aiemmista valtionosuuksista kertyneitten velkojen maksua ja indeksikorotuksia, eivätkä ne miltään osin ole kohdistettu vanhuushuoltoon.
Hallituksen ääneen lausumattomaksi periaatteeksi jää, että kunnat rahoittakoon itse valtion niille sysäämät lisävelvoitteet; jos hallitus ottaa niistä jotakin vastattavakseen, niin se luetaan hallituksen lisäpanostukseksi kuntasektorille. Valtionosuudetkin halutaan näköjään jäädyttää kuten kaikki sosiaalietuudet yksityisillekin. Tuon indeksileikkurin tehokkuuden ovat etenkin opiskelijat, lapsiperheet ja eläkeläiset joutuneet tuntemaan nahoissaan; vuoden 1994 tasolle jäädytetyistä etuuksista on tähän mennessä hävinnyt noin kolmannes.

Vanhustenhoidon laadun ja voimavarojen turvaamisesta esitettyyn välikysymykseen VK 2/2006 antamassaan vastauksessa viime toukokuussa hallitus peruspalveluministeri Liisa Hyssälän suulla vakuutti, kuinka "Vanhusten ja sairaiden parissa tehtävä työ on arvokasta työtä" ja "Yhteiskunnan kypsyyttä mitataan sillä, miten se huolehtii heikompiosaisistaan."
Hyssälä muistutti hallituksen lisänneen kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia 350 miljoonalla eurolla. Sitä Hyssälä ei kuitenkaan enää muistanut, että tuo 350 miljoonaa euroa oli valtion osuus kunnille 900 miljoonaa euroa maksaneesta kansallisesta terveyshankkeesta. Tuota kustannusjakoahan hän oli selvittänyt suullisella kyselytunnilla 16.2.06.
Tuo 350 miljoonaa sisältyy myös Heinäluoman ilmoittamaan "400 miljoonan lisärahoitukseen". Heinäluoman "lisäpanostuksesta" jää indeksikorotuksille kovin ohut siivu. Todellisille lisäyksille ei mitään.
Kuvastanee konkreetisti tämän hallituksen yhteiskunnallista kypsyyttä. Ainakin tuollaisen mittarin hallitus itselleen välikysymysvastauksessaan asetti.

Sittemmin ilmeni myös, että sosiaali- ja terveysministeriö oli yrittänyt ennakkosensuroida professori Sirkka-Liisa Kivelältä tilaamaansa selvitystä vanhustenhoitotyöstä; rahaa vaativia epäkohtia ei olisi kuulemma saanut ottaa esiin. Professori Kivelä puolestaan ilmoitti, ettei voi totuuden vastaisesti väittää, että asiat ovat hyvin. Seuraavaksi ministeriö perui koko selvityksen julkistamistilaisuuden.
Välikysymysvastauksessaan Hyssälä erityisesti muistutti tuosta Kivelältä tilatusta selvityksestä: "Professori Kivelän selvitysten pohjalta arvioidaan tarvittavat uudistustoimenpiteet."
Minusta näyttää siltä, että hallitus oli jo etukäteen päättänyt, ettei uudistuksia tarvita - tai ainakaan niitä ei tehdä -, ja pyrki teettämään Kivelällä raportin, joka tukee tuota tietoisesti valittua "vanhukset vain varastoidaan" -linjausta.
Budjettiesitys antaa arviolle lisää katetta.

Vastuun vanhuushoidon turvaamisesta Heinäluoma sysäsi tulevalle hallitukselle: "Ensi vaalikaudella tarvitaan lisäpanostuksia."
Tuo on ymmärrettävä niin, että SDP valmistautuu jo siirtymään oppositioon. Jos sillä itsellään olisi halukkuutta noiden epäkohtien korjaamiseen, niin aivan varmasti sillä olisi ollut niin aikaa kuin keinojakin niihin korjauksiin jo kuluvalla vaalikaudella.
Ottaen huomioon mm. "pariksi piiruksi" Saharaan haihtuneet köyhyyspaketit sekä SDP:n johdolla luodut valtionyhtiöitten optio-ohjelmat ja omaisuusveron poisto, on syytä kysyä, onko SDP:n nimessä sekä "sosiaali" että "demokraattinen" vain hämäyksen vuoksi?