Eduskunta aloittaa huomenna hikisen syyskautensa. Tavanomaisten budjettikiireiden lisäksi pitäisi hoitaa EU-puheenjohtajakauden rutiinit kokouksineen. Budjettiinkin liittyy ylimääräisenä nyanssina opposition välikysymys eläkeläisten ostovoiman ja palvelujen turvaamisesta.
Eläkeläisten lisäksi monet muutkin globaalin kilpakyvyn nimissä väliin pudotetut jäivät osattomiksi hallituksen Eero Heinäluoman johdolla kyhäämästä köyhyyspaketista. Heidän osaltaan hallituksen "muistaminen" rajoittuu mainintaan budjetin selitysosassa. Se ei käy maksuvälineeksi ruokakaupassa.

Viime keväänä oppositio peräsi hallituksen vastuuta vanhusten hoidon turvaamisesta. Hallituspuolueitten mielestä vanhustenhoito oli ollut laadukasta ja sitä edelleen kehitettäisiin. Uudesta budjetista ei noita kehitystoimia löydy, joten lopulliseksi saldoksi jää sosiaali- ja terveysministeriön yritys sensuroida professori Sirkka-Liisa Kivelältä tilaamaansa selvitystä vanhustenhoidon tilasta; ministeriön ohjeistuksen mukaan rahaa vaativiin epäkohtiin ei olisi saanut puuttua.
Menettely muistuttaa läheisesti työttömyyden hoitoa: itse ongelmalle ei tarvitse tehdä mitään, kun häivytetään ongelma kynällä. Asiathan ovat niin miten ne näyttävät olevan.
"Niin on, jos siltä näyttää", kuten perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi asian ilmaisi.

Libanoniinkin pitäisi kiireimmän päälle lähettää lisää joukkoja. Se maksaa Suomelle tämän hetkisten tietojen mukaan 44 miljoonaa euroa. Noin 1,5-kertaisesti sen, mitä Heinäluoman köyhyyspaketti.
Rahan lisäksi kansanedustajilla on suuri halu arvottaa ehkä koituvia ihmistappioitakin. Operaatiosta vetovastuun ottavalla Italialla näyttää olevan halukkuutta sijoittaa omat joukkonsa lähinnä lentotukialukselle. Kyllä sieltä käsin kelpaa rauhaa turvata, ohjelmallisella Välimerenristeilyllä.
Suomalaisille kaavailtu tehtävä ei ole yhtä lokoisa; rakentajapataljoonaksikin kutsuttua joukkoa käytettäisiin pahiten raunioituneilla Hizbollahin tukialueilla, miinojen keskellä - miinanpolkijoina. Tehtävään mitä ilmeisimmin liittyisi myös militanttien asekätköjen takavarikointia - ilman voimankäyttöoikeutta. Itseään saa puolustaa, mutta ensiksi ampuva on tunnetusti vahvoilla.
Monessa suomalaiskodissa mitä ilmeisimmin tullaan nukkumaan huonosti, peläten suruviestiä Libanonista.

Noiden lisäksi hallitus keskusteluttaa eduskuntaa EU-perustuslain ratifioimisesta. Prosessi on eduskunnan historiassa poikkeuksellinen: eduskunnalta haetaan sitovaa päätöstä asiaan, joka ei voi tulla voimaan.
Tuo Eduskunnan päätöskin saataneen vasta sen jälkeen, kun määräaika tuon sopimuksen ratifioimiseen on jo päättynyt. Hallituksen kello on varmaankin pysähtynyt. Nyt se enää antaa uutta sisältöä käsitteelle "pysähtyneisyyden aika". Aikaisemmin uutta sisältöä sai myös "selvitystila".
Haloo, herra pääministeri, juna meni jo!