EU:n oikeus- ja sisäministerit aloittavat huomenna Brysselissä oikeusministeri Leena Luhtasen ja sisäministeri Kari Rajamäen isännöimän kokouksen EU:n oikeusasioiden yhtenäistämiseksi.
Vajaa viikko sitten julkistettiin oikeusministeriön suunnitelmat oikeus- ja syyttäjälaitosten resurssien vähentämisestä. Saman aikaisesti Suomi saa kiihtyvässä tahdissa Euroopan neuvoston ihmisoikeustuomioistuimen langettavia tuomioita oikeudenkäyntien liiallisesta pitkittymisestä.
Jos Luhtasen ja Rajamäen tarkoituksena on saada Suomen malli EU:n yhteiseksi malliksi, on todettava, että suunta on ehdottomasti väärä. "Junaan" on jäänyt pakki päälle.

Asian taustalla lienee kuitenkin kammottavampi visio:
Suomessa on jo käytössä oikeuskäsittelyjen seulontamenettely. Siinä tuomioistuimet arvioivat, onko syytä ottaa koko asiaa käsiteltäväksi. Resurssien vähentämisellä ei ilmeisestikään pyritä pidentämään jo muutoinkin kohtuuttoman pitkiksi venyneitä oikeusprosesseja, vaan pakottamaan tuomioistuimet laajentamaan käsittelemättä jätettävien - seulottavien - juttujen määrää.
Tavoite on yksikäsitteisesti perustuslain vastainen, sillä PL 21 § määrää:
Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi.

Euroopan ihmisoikeussopimuksenkin 6. artikla määrää
Jokaisella on oikeus kohtuullisen ajan kuluessa oikeudenmukaiseen ja julkiseen oikeudenkäyntiin laillisesti perustetussa riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa silloin kun päätetään hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan tai häntä vastaan nostetusta rikossyytteestä.

Parhaalla tahdollakaan ei voida selittää asiaansa saaduksi käsitellyksi sillä, että tuomioistuin ilmoittaa, ettei asia oteta käsiteltäväksi. Suomen taka-ajatuksena näyttäisi olevan vesittää sekä perustuslain että ihmisoikeussopimuksen ehdottomat määräykset siirtämällä vastuu EU:lle. Sen sanahan käsitetään muissakin kysymyksissä kaiken muun ylittäväksi. Ainakin Suomessa. Mutta rähmälläänhän me emme ole -  virallisesti.