Tänään YLE:n Lauantaiseura-ohjelmassa haastateltu Paavo Lipponen kiisti pitäneensä torstaisessa Keskuskauppakamarin suljetussa tilaisuudessa Suomen NATO-liittoutumista välttämättömänä. Hän kertoi omaksi käsityksekseen, että liittotumista ei pitäisi nähdä puolesta-vastaan -asetelmana, vaan asiaa pitäisi selvittää perusteellisesti seuraavassa turvallisuuspoliittisessa tiedoksiannossa. Samaa perusteellista faktojen selvittämistä vaati myös kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen Keskisuomalaisessa torstaina julkaistussa artikkelissa.
Lipposen omat NATO-kannat näyttävät vaihtuvan jos ei viikoittain, niin ainakin kuukausittain.
Milloin hän on pitämässä ovea auki, milloin taas kirjaamassa liittoutumattomuutta hallitusohjelmaan.
Pari vuotta sitten hän halusi avointa keskustelua NATO:sta, mutta nyt vaalien lähestyessä siitä ei pitäisikään keskustella, vaan siirtää niin keskustelu kuin päätöksentekokin seuraavalle eduskunnalle. Tarkoittanee sitä, että nimenomaan vaalien aikaan siitä ei pitäisi keskustella, eikä varsinkaan antaa kansalaisten osallistua keskusteluun. Jos tarkoittaa, niin eduskunnan puhemiehellä on omaperäinen tulkinta perustuslain klausuulista "Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle".

Lipposen lausunto on mielenkiintoinen myös arvioitaessa hänen puoluetoverinsa, ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Liisa Jaakonsaaren kannanottoja. Onko NATO-liitosta järkähtämättä ajavalla Jaakonsaarella jotakin sellaista oleellisesti asiaan vaikuttavaa tietoa, joka ainakin Lipposelta ja Kataiselta näyttää puuttuvan? Vai johtaako eduskunnan noinkin keskeistä valiokuntaa molemmat jalat tiukasti ilmassa MUTU-tunteella johtava henkilö? Sellainen tuskin olisi omiaan vakuuttamaan sen enempää valiokunnan itsensä kuin eduskunnan tai ylipäätään Suomen ulkopoliittisen johdon uskottavuudesta ja asiantuntemuksesta.