Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2005 tulee eduskunnan lähetekeskusteluun ensi viikon keskiviikkona; kertomus ei ole vielä saatavissa netistä, joten blogimerkinnässäni 30.4 "Lumevalvontaa valehtelijoiden valtakunnassa" esiin tuomieni "ei ole syytä epäillä" -vastausten määrän kehittymistä en voi vielä todeta. Saamani palautteen perusteella uskoisin sen kuitenkin pysyneen suurusluokaltaan entisellään, eli noin puolet kaikista EOA:n tutkittavaksi saatetuista kanteluista.
On tietysti ainakin mahdollista, että oikeusasiamiehen oikeusturvayhteisöjen edustajille 19.12.05 tarjoamilla aamukahveillakin esiin tuotuun ongelmaan on puututtu, mutta se ei ole vielä ehtinyt vaikuttaa vuoden 2005 ratkaisuihin. Vaikka lukuisien esimerkkien perusteella olisikin aiheellista, en tällä kertaa herätä "epäilevää Tuomasta" muistuttamaan suomalaisesta hallintokulttuurista "kuulla mutta ei kuunnella - eikä varsinkaan antaa sen vaikuttaa". Sen sijaan jään odottamaan, puuttuko eduskunta ja perustuslakivaliokunta niihin nytkään esimerkiksi pyytämällä selvityksen, millä päättelyllä oikeusasiamies on päätynyt olla epäilemättä. PeV:n puheenjohtaja Kimmo Sasin esittämä "landmark cases" -periaate jonkin sellaisen vastauksen esitelleen EOA:n sihteerin kanssa toteutettuna saattaisi valaista noin yleistä valvontakäytäntöä.

Niiltäkin osin, mitä oikeusasiamies on selvittänyt ja viranomaisen toimissa havainnut virheitä, ovat seuraamukset jokseenkin järjestelmällisesti jääneet virheen toteamiseen. Virheestä kärsinyt on joutunut lainsuojattomaksi julistettuna kärsimään aiheutuneista vahingoista; virhettä ei ole tarvinnut useimmiten edes oikaista.
Tuo "minimaaliseksi interventioksi" kutsutun periaatteen asianmukaisuus sai uuden näkökulman oikeusasiamiehen lausunnosta 9.5.2006 Dnro 1508/1/06. Siinä oikeusasiamiehen sihteeri Pasi Pölönen allekirjoituksellaan vahvistaa Euroopan neuvoston ihmisoikeutuomioistuimelle todisteeksi pyydetyn lausunnon oikeusasiamiehen kanteluvastausten asemasta mm.:

"Oikeusasiamiehen pyynnöstä ilmoitan vielä, että oikeusasiamiehen ratkaisut eivät tule oikeusvoimaisiksi. Laillisuusvalvojien ratkaisu ei muodosta perustetta jättää asia tutkittavaksi ottamatta toisessa viranomaisessa, eikä ratkaisu estä turvautumasta muihin käytettävissä oleviin oikeussuojakeinoihin"

Vakiintuneena oikeuskäytäntönä näyttää kuitenkin olevan, että poliisi ja syyttäjät kieltäytyvät järjestelmällisesti tutkimasta asiaa, johon oikeusasiamies on jo antanut ratkaisunsa. Tutkimiskielto koskee myös niitä tapauksia, joissa oikeusasiamies on havainnut virheellisen menettelyn. Silloin tutkimatta jättämistä perustellaan sillä, että oikeusasiamieskään ei ole nähnyt aihetta enempään. Tuon ongelman olemassaolon myönsi jo EOA Lauri Lehtimaja vuoden 2001 kertomuksessa; muuta sille ei ole tapahtunutkaan.
Valtionsyyttäjä Jarmo Rautakoski kylläkin Alpo Rusin jutun yhteydessä vakuutti, ettei poliisilla ole laillistaa harkintavaltaa jättää tutkimatta, mutta samaa lain yli ja ohi omittua harkintaa käyttää myös valtakunnansyyttäjän virasto, Rautakoski itsekin.
Jollakin tavalla on nyt ratkaistava, pitäisikö EOA:n lausunnon johtaa lakia ja kansalaisten oikeusturvaa toteuttavien viranomaisten omaksumien käytänteitten muuttamiseen, vai kuitataanko se vain suositusluontoisena, joka "ei ole oikeusvoimainen".

Edellä sanottu oikeusasiamiehen lausunto pyydettiin tapauksesta, josta Jyväskylän käräjäoikeus useita vuosi kipuiltuaan hylkäsi poliisin virkarikoksesta vireille pannun haastehakemuksen ja vahingonkorvausvaatimuksen "selvästi perusteettomana" ja perusteli ratkaisuaan eduskunnan oikeusasiamiehen asiasta jo antamalla ratkaisulla; oikeusasiamies vain moitti virkamiestä velvollisuuksiensa rikkomisesta. Ylemmät tuomioistuimet kiirehtivät vahvistamaan käräjäoikeuden "tuomion" ja sen perustelut.
Tuosta käräjäoikeuden viivyttelystäkin on jo OKA:n päätös 2.3.05 Dno 1312/1/03. Siinäkin tyydyttiin vain huomauttamaan käräjätuomaria ja laamannia asianmukaisesta menettelystä.
Jos tuossakin tapauksessa oli kyse Kimmo Sasin tarkoittamasta "inhimillisestä erehdyksestä" - tahallisuushan Kimmon mukaan oli täysin mahdotonta - niin oikeusasiamies ilmeisestikin ryhtyy omalta osaltaan toimenpiteisiin virheen oikaisemiseksi. Ainakin sellaista on häneltä vaadittu.