Kokoomuslainen MEP Piia-Noora Kauppi on nostattamassa tasaveroa eduskuntavaalien teemaksi mainostaen sitä tehokkaimmaksi tavaksi kerätä veroja. Piia-Noora harmittelee, että tasaveroa soveltavat vasta Viro, Latvia ja Slovakia. Ilmeisesti Piia-Noora pitää noita vast'ikään kommunistisesta komentotaloudesta vapautuneita maita demokratian ihannemaina, joista koko länsimaisen yhteiskuntajärjestelmän sopisi ottaa mallia.
Erikoinen visio kokoomuslaiselta! Lainsäädännön hitauden vuoksi noiden maiden hallintokulttuuri pohjautuu edelleen suurelta osiltaan keskusjohtoiseen kommunistiseen järjestelmään. Mutta ehkä se onkin kokoomuslainen ihanne myös EU:ssa.
EU:n merkitystä kansallisella tasolla Piia-Noora esittelee nettisivullaan mm.
"Euroopan parlamentti on yhä tärkeämpi vaikutuskanava, sillä suurin osa Suomea koskevasta lainsäädännöstä tehdään siellä."
Havaintonsa perusteella Piia-Noora toteaa, että "ei ole sama, ketkä siellä päättävät".
Kieltämättä Piia-Noora on oikeassa. Hän sivuuttaa kuitenkin sen, että nykyisin 732 EU-parlamentaarikosta vain 14 on suomalaisia, siis n. 2%, vastaisuudessa sitäkin harvempi. Suomalaisten edustajien vaikutusvalta on siis jokseenkin sama kuin PerusSuomalaisilla Suomen eduskunnassa. Erona on kuitenkin, että PerusSuomalaisilla on oma eduskuntaryhmänsä ja ryhmäpuheenvuoro kantansa esiintuomiseen, mutta EU-parlamentissa suomalaiset ovat hajaantuneet useisiin eri ryhmiin, joissa kussakin heillä on vain muutaman prosentin vaikutusvalta. Todellisen EU-vaikutusvallan ja kannan esiin saamisen sijasta on rehellisyyden nimissä puhuttava lähinnä vain myötäilyoikeudesta.

Suomessa kokoomuksen lisäksi erityisesti Eero Heinäluoma pyrkii toteuttamaan tasaveromallia siirtämällä verotusta entistä laajemmin kunnallisveron kautta toteutettavaksi. Tasaveroa puolustetaan etenkin kansalaisten yhdenvertaisuuteen vetoamalla. Nurinkurista argumentoinnissa on, että niin Piia-Noora kuin Eerokin hengenheimolaisineen olisivat toteuttamassa yhdenvertaisuutta vain velvoitteita jaettaessa. Vaatimukset etuuksien yhdenvertaistamisesta saavat heiltä jyrkän vastalauseen. Etuuksien osalta eriarvoistaminen on ollut heidän mielestään suotavaa, jopa välttämätöntä.
Puhuttaessa verotuksesta velvoitteena, on tulonjako selvästikin siihen vaikuttava etuus. Piia-Nooran ja Eeronkin vaatimukset tasaverosta toteutuisivat nykyiselläkin veromallilla itsestään, jos verotettavat etuudet - siis tulot - olisivat kaikilla yhtä suuret.