Hiihtoväki on tuohtunut ex-pomo Paavo M. Petäjän Pattayalta antamista lausunnoista, että Lahden dopingskandaalin aiheuttaneen prosessin primus motor oli Harri Kirvesniemi. Väitettä on "todisteltu" vääräksi asettamalla Petäjän motiivit ja ajoitus kyseenalaisiksi.
Vertailupohjaa lausunnoille saa muistelemalla v 2001 MM-kisojen tapahtumia. Ehdottomasti vääräksi julistetut väitteet myönnettiin muutamaa tuntia myöhemmin totuudenmukaisiksi. Toistuvasti. Hiihtoliitto noudatti kaavamaisesti periaatetta "mitään ei tunnusteta ennen kuin syyllinen löytyy".
Sama näyttää toistuvan uudestaan.
Jos Petäjän tuomitsevat tietävät varmuudella Petäjän puhuvan perättömiä, niin tuomitsijat ilmeisesti tietävät asian todellisen laidan. Miksi siitä vaietaan?
Jo lähtökohtaisesti jokaisella lapsella on isä. Niin myös hiihtäjien - tai yleisemminkin urheilijoiden - kemiallisella valmennuksella. Jos Kirvesniemi ei ollut idean isä, niin kuka oli?

Tietojen vääriksi väittäjiä ilmaantuu julkishallinnossakin tavan takaa. Vannojat ilmeisesti tietävä asioitten oikean laidan, mutta kainostelevat tietojensa julkistamista. Syyllisellä on kieltämättä motiivi oikean tiedon pimittämiseen, mutta millä motiivilla kaikki muut toimivat?
Puheet "oman pesän likaamisesta" ovat lievästi sanoen omalaatuisia. Pesän likaaja ei siis olekaan se, joka levittää lantaa lattialle, vaan se, joka sanoo ääneen, että täällähän haisee? Kovin korkeita moraalipisteitä ei voi antaa niillekään, jotka suostuvat kahlaamaan siinä lannassa vain siksi, että lannan levittäjä vaatii kiistämään lantaa levitetyn tai salaamaan levittäjän henkilöllisyyden.
Kovin erikoiselta tuntuu piilotella yhteisön mainetta ja kunniaa vaarantaneeseen väärinkäytökseen syyllistyneitä jopa oma maine ja kunnia vaarantaen; oikean tiedon puuttuessa annetaan erilaisille huhuille ja spekulaatioille tilaa, jolloin maine ja kunnia menee sellaisestakin, mihin ei todellista aihetta olisikaan.
Vielä erikoisemmalta tuntuu pelätä julkista arvostelua siitä, miksi väärinkäytöksiin ei ollut puututtu aikaisemmin. Onko se käsitettävä niin, että etenkin julkishallinnon moraali ja lakien kunnioitus on niin huonossa jamassa, että se on päästettävä vieläkin huonommaksi? Entä sitten, kun paise puhkeaa?
Sen se tekee joka tapauksessa ennemmin tai myöhemmin. Tuhatvuotisetkin valtakunnat ovat olleet paljon odotettua lyhytikäisempiä.