Jyväskylän suurvoimalahanke sai uuden käänteen, kun valtuuston enemmistö allekirjoitti aloitteen ratkaisuvaihtoehtojen selvittämisestä. Valtuusto päätti 14.11.05 vihreiden äänillä sijoittaa uuden turvetta polttavan suurvoimalan Keljonlahden rannalle - pohjavesi- ja luonnonsuojelualueelle. Nykyisen Rauhalahden voimalan viereen toiselle yksikölle varattu paikka ei kelvannut; vastenmielisyyden pääpontimena oli, että tuota aluetta hallinnoi Mankala-periaatteella (= voittoa tuottamaton) yhtiö, josta Fortum omistaa 60%.
Uudessa aloitteessa vaaditaan puolueetonta kokonaisvaltaista selvitystä hankkeen eri vaihtoehdoista.

Ennen uuden selvitysten tilaamista olisi varmasti syytä selvittää niiden perusteena käytettävät lähtötiedot. Jos edes niistä ei ole yhteistä näkemystä, eivät varmasti niihin perustuvat selvitykset ja laskelmatkaan tule yhteisesti hyväksytyiksi.
Esimerkiksi nykyisen Rauhalahti I:n käyttöikä. Onko se "käyttöikänsä puolivälissä", kuten aloitteessa sanotaan, vai loppuun ajettu korjauskelvoton lousku, jonka tuotanto päättyy 2012, kuten sijoituspäätöksessä asiaa perustellaan?
Toinen ennen laskelmien tekemistä tarpeellinen lähtötieto on energian kulutuksen kasvu.
Sijoituspäätöksen pohjana olevassa Enprima Oy:n selvityksessä tilaajan Jyväskylän Energian antamina lähtötietoina ilmoitetaan, että kaukolämmön kulutus kasvaa nykyisestä n. 980 GWh:sta vuoteen 2010 n. 1150 GWh:iin ja v. 2028 mennessä jo n. 1750 GWh:iin. Siis 770 GWh, eli 78,5%. Kasvaako kaupungin asukasluku sinä aikana 150.000 asukkaaseen?
Ennusteen mukaan prosessihöyryn kulutus pysyy tasaisena 300 GWh ja sähkökulutus, lauhde- ja VP-sähkö yhteensä niin ikään tasaisena 1.600 GWh. Kulutuksen kasvu näyttäisi siis muodostuvan yksinomaan kaukolämmön osuudesta, eli uuden voimalan kaukolämpöteho 500-1100 GWh vuonna 2020 tai myöhemmin.
Enprima arvioi tuon max. 770 GWh tuottamisen vaativan 0-vaihtoehdolla öljyä enimmillään 1.000 GWh. Joko hyötysuhde on huono tai arvio yliampuva. Kun lisäksi tuo huippukuorma saavutettaisiin ennusteen mukaan vasta v. 2028, on vaikea ymmärtää ainakaan voimalan kiireellisyyttä.
Enpriman selvitys oli vielä kuukausi sitten nähtävissä myös JE:n nettisivuilla. Ei ole enää.

Jos kulutuksen kasvu on yksinomaan kaukolämpöä, olisi nykyiseen voimalaan esitetty savukaasupesuri ilmeisen oikea investointi. Sillähän parannetaan hyötysuhdetta nimenomaan vastapainevoiman kautta; sähköntuotannossa hieman häviää, mutta senkin menetyksen voimalan toinen osapuoli tiettävästi suostuisi korvaamaan.
Vielä vaikeampi on ymmärtää sitä, että uuden suurvoimalan kannattavuus on arvioitu täydellä tuotannolla voimalan käynnistymisestä lähtien. Erityisesti olisi ehkä kannattanut huomioida sekin, että vastapainesähköä voidaan tuottaa vain silloin, kun vastapaineelle on käyttöä. Siis lämmityskaudella kaukolämpönä. Muulloin voimalalla voisi tuottaa vain laudesähköä, joka ainakin yleisten käsitysten mukaan on taloudellisesti kannattamatonta - suurvoimalaa aktiivisesti ajaneiden vihreiden mielestä jopa tuomittavaa.
Ainakin kaupunginjohtaja Markku Andersson ylisti eräiden valtuutettujen myötäilemänä Enpriman asiantuntemusta. Siitä en ryhdy kiistelemään, mutta olivatko sen saamat lähtötiedot oikeita?
Ja jos ne olivat selvästi virheelliset, olisiko asiantuntevan konsultin pitänyt huomata tai peräti huomauttaa niiden uskottavuudesta?

Jo muinaiset teekkarit tiesivät, että joka osaa kirjoittaa, osaa myös kopioida. Ja että lähtöarvoja sopivasti varioimalla saadaan mikä tahansa lopputulos näyttämään oikealta. Se voidaan valita ennakolta, tarvitsee vain etsiä sille sopivat lähtöarvot.
Tuossa aloitteessa minua ihmetyttää vaatimus selvityksen tekemisestä ennen investointi- ja rakentamispäätöksen tuomista valtuustoon. Voimalanhan rakentaa Jyväskylän kaupungin omistamaksi yhtiöksi vuonna 1997 muutettu Jyväskylän Energia Oy. Se voi valtuuston marraskuisen sijoituspäätöksen nojalla tehdä omat päätöksensä itsenäisesti, vai onko kaupunginvaltuusto samalla myös JE:n hallitus?
Käsittääkseni asia tulee valtuustoon enää kaavamuutoksena ja mahdollisena rahoitus- tai takausasiana.
Mutta ehkä aloitteen tekijät tarkoittivatkin noita vaikka puhuivatkin investointi- ja rakentamispäätöksistä.