Eduskunnassa on herätetty keskustelu EU-perustuslain nopeasta ratifioinnista, vielä ennen juhannusta. Ratifiointia perustellaan heinäkuun alussa alkavalla Suomen puheenjohtajuudella ja siihen liittyvillä positiivisilla signaaleilla.
Edellisen kerran mielikuvilla kikkailtiin liitettäessä Suomea Euroopan unioniin, silloinen EY. Tuota prosessia on selvitelty useallakin tasolla, eivätkä havainnot ole kaikilta osiltaan olleet kunniakkaita suomalaisille päättäjille. Marraskuussa 2005 Tampereen yliopistossa tarkastetussa Anne Kosken väitöskirjassa todettiin yks´kantaan päätöksen perustuneen harhautukseen ja suoranaisiin valheisiin. Mielenkiintoisinta on, että vastaväittäjänä oli Suomen johtava EU-apostoli Teija Tiilikainen. Hänelläkään ei ollut huomauttamista havainnoista.

Asiakysymysten verhoamista perusteettomien mielikuvien taakse ollaan toistamassa perutuslainkin tapauksessa. Nyt puhutaan "kokonaisuudesta" ja "Suomen asemasta", mutta perustuslain mukanaan tuomasta päätösvallan siirtymisestä Brysseliin ei suostuta lausumaan sanaakaan. PM Matti Vanhasen mukaan sopimus ei muuttaisi mitään niin merkityksellistä, että kansanäänestyksen järjestämien olisi edes tarpeen.
Täytyy jälleen toistaa päätösvallan siirtymistä koskevat kysymykset, vaikka tuskinpa tälläkään kerralla niihin tulee vastauksia:
Mitä tarkoittaa 11. artiklan 1-kohta:
"1. Kun tässä perustuslaissa annetaan unionille yksinomainen toimivalta tietyllä alalla, ainoastaan unioni voi antaa lainsäädäntöä ja oikeudellisesti velvoittavia säädöksiä, kun taas jäsenvaltiot voivat tehdä näin ainoastaan unionin valtuuttamina tai unionin antamien säädösten täytäntöön panemiseksi."

Entä 4-kohta:
"4. Unionilla on toimivalta määritellä ja toteuttaa yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, johon kuuluu myös yhteisen puolustuspolitiikan asteittainen määrittely."

Entä 32. artiklan 2. momentti:
"Eurooppalaki on yleisesti pätevä lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävä säädös. Se on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa."

Testi luetun ymmärtämisestä:
Mikä instanssi säätää noiden klausuulien mukaan Suomessa noudatettavat lait?
Suomen perustuslain mukaanhan se on eduskunnan tehtävä.

Ja vielä 40. artiklan 1-kohta:
"1. Yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka on erottamaton osa yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Se turvaa unionin operatiivisen toimintakyvyn, joka perustuu siviili- ja sotilaallisiin voimavaroihin. Unioni voi käyttää niitä unionin ulkopuolella toteutettaviin tehtäviin huolehtiakseen rauhan säilyttämisestä, konfliktien ehkäisemisestä ja kansainvälisen turvallisuuden lujittamisesta."

EU:llahan ei ole armeijaa, joten mitäköhän "voimavaroja" tuolla tarkoitetaan ja kuka niiden käyttämisestä päättää?

Yritetään vielä toisinkin päin:
Jos nuo epämieluisat(kin) pykälät pitäisi hyväksyä "kokonaisuuden osina", niin mikähän tuossa EU-perustuslaissa erityisesti on niin hyvää, että kokonaisuutta voisi pitää edes siedettävänä?