Virkaanastujaispuheessaan presidentti Tarja Halonen julkitoi huolensa epätasa-arvon lisääntymiseen. Erityisesti Halonen muistutti, että naisten euro on edelleen 80 senttiä. Hänen kohdallaan kuoppa on korjaantumassa nopeasti, kun hallitus esitti 25% palkankorotusta.
Julkishallinnossa sukupuolien tasa-arvo on kohtuudella toteutunut lakisääteisesti; kun kotitalouslautakuntaan on valittu neljä naista, on sinne valittava kolme kiintiömiestäkin.

Vaikka laki ei suoranaisesti velvoitakaan muita työyhteisöjä noudattamaan kiintiöperiaatetta, on sillä ainakin moraalinen velvoittavuus etenkin julkisyhteisöihin rinnastettavissa yhteisöissä. Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haataisenkin mielestä myös ammattiliitot ovat sellaisia, eräänä niistä Suomen suurin työntekijäyhdistys SAK. Se on kuitenkin osoittautunut varsinaiseksi äijälinnakkeeksi, jossa nainen kelpaa lähinnä vain sihteeriksi tai kahvinkeittäjäksi. SAK:n n. 500.000 jäsenmaksunsa maksaneesta naisesta vain kolme on kelpuutettu 25-jäseniseen hallitukseen. Iltasanomien selvityksen mukaan merkittävien ammattiliitojen elimissä naisten osuus on samaa 5-15%:n tasoa, siis kaukana tasa-arvolain edellyttämästä 40%:sta.
SAK:n naistenpäivien kunniaksi julkaisemassa tiedotteessa kerrottiin SAK-laisten naisten olevan miehiä koulutetumpia. Selitys ammattiyhdistysten henkilövalintoihin täytyy löytyä ehdokkaiden jostakin muusta ominaisuudesta. Mutta onko se valitsijoiden korvien vai jalkojen välissä?