Pääministeri Matti Vanhanen antoi hallituksensa ilmoituksen vaalikauden viimeisen vuoden keskeisistä aiheista. Ilmoituksessa ei lausuta sanaakaan kuntatalouden ongelmista. Niissä ei liene ongelmia - hallituksen mielestä.
Todellisuus on hieman toisenlainen: joka kolmas kunta, 140, korotti veroäyriään, ja enemmän kuin joka toinen, 238, haki harkinnanvaraista avustusta. Avustusta jaettiin kuitenkin vain 105 kunnalle yhteensä 40 miljoonaa euroa. Valtiovarainministeriön kuuluisa punakynä roikkasi yli peräti 240 miljoonan euron hakemukset; niistä suurimpana Vantaan 1,7 miljoonaa.

Ei hallitus sentään aivan noin sokea ole kuntasektorin ongelmille. Tarjoaahan se ydintehtäväkseen kuntapalvelujen rakenneuudistusta (KUPRU), ja perää eduskunnan voimakasta sitoutumista sen nopeaan toteuttamiseen. Käytännössä hallituksen toimintamallina on viedä rakenneuudistus päätökseen vielä ennen kuntavaaleja 2008-syksyllä.
Palveluiden leikkausohjelma se kuulemma ei ole. "Sellaiseen ajaudutaan vasta, jos valmiutta uudistuksiin hyvän sään aikana ei ole", varoitteli Vanhanen rakenneuudistuksen pitkittymisestä.
Suorastaan oireellista on, että uudistuksen todellisista kustannusvaikutuksista ei tiettävästi olla edes tekemässä "suuri on kaunista" -väitettä yksilöidympiä laskelmia. Suurten yksiköiden luontainen taipumus paisua eriasteisilla poliittisesti mandatoiduilla väliportaan päällikkö- ja johtajaviroilla ei ole yksikkökustannuksia alentava ominaisuus. Siksi kustannussäästöjen on synnyttävä siitä, että palveltavien ja/tai palvelevien määrä alenee. Eli entistä harvempi hakee/saa palveluksia ja entistä harvemmat ovat niitä tuottamassa.

Vanhasen mukaan tuota uudistusta on valmisteltu poikkeuksellisen avoimesti; kansalaisten kuulemista ei vain kukaan ole edes harkinnut. Eikä heitä tultaisi ilmeisesti missään vaiheessa kuulemaankaan. "Avoin vuorovaikutus" tarkoittaa hallituksen kielellä, että virkamiehet keskustelevat kabineteissaan keskenään ja ilmoittavat kansalle lopullisen päätöksensä. Tuollainen sovellus "kansalaiset nauttivat konjakkia edustajiensa välityksellä" -teemasta tällä(kin) kertaa.
Hallituksen pontimena menettelytavalle on ilmeisesti sama kuin EU-perustuslaista - sitäkin hallitus yrittää edelleen ruoskia henkiin: kansa on niin tyhmää, ettei se ymmärrä omaa parastaan, vaan äänestäisi väärin.
Jos noin on, niin silloin kannattaisi harkita eduskuntavaaleistakin luopumista; kuinka ne tyhmät kansalaiset pystyisivät edustajiaankaan valitsemaan?
Aiheesta kannatta järjestää "kansanäänestys". Sen päiväkin olisi jo tiedossa: 18.3.2007; silloin kansa saa nimetä suuresta joukosta kandidaatteja mielestään järkevimmän, ja heistä 200 alueellisesti korkeimmalle rankattua kutsutaan seuraaville valtiopäiville päättämään kansalaisia koskevista asioista.