Eduskunta aloittaa ensi viikon keskiviikkona oikeuskansleri Paavo Nikulan virkatoimien lainmukaisuudesta tehdyn muistutuksen käsittelyn. Sitä koskevaan Perustuslakivaliokunnan muistioon PeM 9/2005 liittyy muistutuksen 1. allekirjoittajana Hannu Hoskosen eriävä mielipide.
Asiaan liittyy läheisesti myös debatti eduskunnan ja perustuslakivaliokunnan roolista laillisuusvalvonnassa. Jopa perustuslakivaliokunnalle itselleen tuo rooli on jäänyt epäselväksi. Tuota kysymystä käsiteltiin mm. 8.2. pidetyssä seminaarissa eduskunnan lisärakennuksen auditoriossa.

Ministerivastuulain asioissa syytteen nostamisesta valtioneuvoston jäsentä vastaan päättää eduskunta saatuaan perustuslakivaliokunnan kannanoton menettelyn lainvastaisuudesta (PL 114 §).
Vallan 3-jako (PL 3 §) näyttäisi johtavan tuossa tapauksessa ristiriitaan.
Tuohon käsittelyyn ei kuitenkaan liity mitään lainsäädäntää, kyse on selvästi lainkäytöstä.
Eduskunta rinnastuu tuossa tehtävässä syytäjäviranomaiseen, joten kannanottonsa päätöksen tekemiseksi antanut perutuslakivaliokunta rinnastuu vastaavasti esitutkintaviranomaiseen.

Perustuslain näennäinen ristiriita poistuu, kun huomioidaan eduskunnan kaksoisrooli:
Toisaalta se on lainsäädäntävallan käyttäjä silloin, kun päätetään uusien lakien vahvistamisesta.
Toisaalta se on täytäntöönpanovallan käyttäjä silloin, kun ministerivastuulain nojalla päätetään voimassa olevan lain soveltamisesta.
Kummassakaan roolissa eduskunta ei puutu tuomiovallan käyttämiseen. Lopullisen tulkinnan eduskunnankin päättämästä syytteestä suorittaa tuomioistuin.

Valtioneuvoston jäsenten mahdollisen syytteeseenpanon lisäksi eduskunta päättää samassa järjestyksessä myös oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen oikeudellisesta vastuusta (PL 117§)
Noiden viranomaisten tehtävänä on valvoa, että eri viranomaiset - mukaan lukien tuomioistuimet - noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa. Tuo velvollisuus käsittää myös puolueettomaan oikeudenkäyntiin oleellisesti kuuluvan esitetyn näytön puolueettoman huomioinnin arvioimisen.

Tuomioistuinten riippumattomuus on turvattu, kun se tekee ilman ulkopuolista vaikutusta ratkaisunsa vireillä olevassa asiassa. Riippumattomuus ei vaarannu sillä, että tuomioistuimen menettelyä ja sen tekemän ratkaisun lainmukaisuutta arvioidaan jälkikäteen. Julkinen vallankäyttö ei voi olla miltään osin kontrolloimatonta, joten jälkikäteinen arviointi kuuluu oleellisena länsimaiseen oikeusvaltioperiaatteeseen.
Tuollaisen arvioinnin kieltämisen sijasta PL 108 ja 109 § suorastaan velvoittavat oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen valvomaan tuomioistuinten ratkaisuja myös substanssin puolueettoman arvioimisen osalta. Jos he laiminlyövät sen tehtävän, on perustuslakivaliokunnan ilmoitettava eduskunnalle antamassaan kannanotossa havaitsemastaan laiminlyönnistä. Valiokunnan tietoon tulleiden seikkojen salaamista päätösvaltaa käyttävältä eduskunnalta on pidettävä erityisen vakavana.