Ehdokkaat ovat puhuneet, viimeinen vaalipaneeli on käyty.
Nyt on äänestäjien vuoro puhua. Yhteenveto heidän puheistaan julkistetaan sunnuntai-iltana.

Viimeisimmät gallupit kertovat kestosuosikkina pysyneen Tarja Halosen kannatuksen laskusta ja enteilevät ratkaisua vasta toisella kierroksella. Politiikan tutkijoiden arvion mukaan se on ollut ilmeinen jo pitemmän aikaa, sikäli kun ensimmäisen kierroksen ratkaisu on todellisuudessa ollut ilmeinen missään vaiheessa.
Viimeisten galluppien mukaan myös valinnastaan epätietoisten määrä on kasvanut, nyt n. 29%. Noin suuresta epätietoisten määrästä huolimatta gallupin virhemarginaaliksi ilmoitetaan vakuuttava 2,5%-yksikköä. Onko se edes uskottava?
Lähtökohtaisesti lienee oikein olettaa, että aiemmasta kannastaan luopuneiden ja nyt epävarmojen joukko jakaantuu eri ehdokkaiden välillä aiemmin heitä kannattaneitten suhteessa. Siinä tapauksessa epävarmoihin siirtyneistä n. 60% olisi aiempia Halosen kannattajia. Heidän osuutensa ylittää ilmoitetun virhemarginaalin kaksinkertaisesti. Redusoitu virhemarginaali olisikin suuruusluokkaa 8%-yksikköä.
Jos epävarmat päätyvät suurimmaksi osaksi jonkun muun kuin gallupjohtaja Halosen kannalle, niin vaali saattaa ratketa ensimmäisellä kierroksella myös tuon toisen ehdokkaan hyväksi. Tai vaalin toiselle kierrokselle meneekin joku kärkikolmikon ulkopuolelta. Gallupin tulosten perusteella yllättäjän manttelia tavoittelevat lähinnä Timo Soini ja Heidi Hautala.
Kelvollinen on myös oletus, että epävarmoihin siirtyneet olisivat etenkin kannatustaan menettäneen Tarja Halosen aiempia kannattajia. Sopii myös olettaa, että he eivät ainakaan samassa määrin palaa Halosen kannattajiksi. Siinä tapauksessa muiden ehdokkaiden kannatuksesta "puuttuu" ryhmään "epätietoiset" sisältyviä ääniä. Ja tuo ryhmähän on lähes 1/3 äänestäjistä.
"Jos"-sanoja on niin monta peräkkäin, että tulosten esittelyssä on siirrytty tilastotieteestä viihteen maailmaan.

Gallupeilla ei ole äänioikeutta. Eivät ne myöskään millään tilastollisesti luotettavalla tavalla ennusta vaalin lopputulosta. Mihin gallupeja sitten tarvitaan? Eivätkö puolueet ja ehdokkaat luota äänestäjien harkintakykyyn ilman esikuvia tai malli"äänestäjiä"?
Kuitenkin he ovat osanneet äänestää edustajansa eduskuntaankin. Osoittaakohan se(kin) äänestäjien huonoa harkintakykyä?