Elisessä MTV:n vaalipaneelissa Sauli Niinistö ihmetteli, miksi ei saman tien säädetty määräaikaista poikkeuslakia presidentin ylipäällikkyydestä, jos tarkoitus on hoitaa ennen perustuslain täsmennyksen voimantuloa mahdollisesti eteen tulevat kriisihallintajoukkojen määräyssuhteet poikkeuslailla.
Niinistön ajatusmalliin täytyy sisältyä kaksi olettamaa:
Presidentille kuuluva ja kaikkien hyväksymä määräysvalta kriisinhallintajoukkojen käyttämisestä on poikkeuksellinen, ja että se poistuu määräajassa; tarkemmin sanottuna tulevan presidenttikauden päättyessä 2012.

Tuohan tarkoittaa sitä, että - ainakin Sauli Niinistön vision mukaan - Suomen perustuslakiin sisältyvät presidentin valtaoikeudet lakkaavat alkavan presidenttikauden jälkeen ainakin puolustusvoimien ylipäällikkyyden osalta. Käytännössä se tarkoittanee EU-perustuslain astumista Suomen perustuslain sijaan viimeistään 2012.

Vuoden 2000 perustuslain tarkoituksesta valtasuhteiden osalta vallitsi yksimielisyys, että presidentti on ylipäällikkö ja päättää sotilaskäskyasioista valtioneuvoston esityksestä. Sitä myös silloinen Ville Itälän johtama perutuslakivaliokunta korosti mietinnössään PeVM 10/1998. Kriisinhallintalain synnyttämä ongelma johtui siitä, että tuolloin ei kenelläkään ollut ennakkotietoa tai -arvausta siitä, että EU-sopimukseen liitettäisiin ulko- ja turvallisuuspoliittinen klausuuli, jonka nojalla suomalaisia joukkoja voitaisiin lähettää ulkomailla suoritettaviin sotilasoperaatioihin.
Korjataanko lain sanamuoto vastaamaan lain alkuperäistä tarkoitusta, vai ratkaistaanko tulkinta poikkeuslailla siihen saakka, kunnes aika hoitaa ongelman pois päiväjärjestyksestä? Niinistö ja kokoomus näyttävät päätyneen jälkimmäiselle kannalle. Mahdollisesti ratkaisuun on vaikuttanut sekin, että - kansalaisten mieltymys presidentin valtaoikeuksiin tietäen - halukkuus lähteä vaaleihin noita valtaoikeuksia rajoittavilla vaatimuksilla on alhainen.