Vaaleihin tuli uutta vipinää euron kriisin pahenemisesta; nyt jo Italiaa odotetaan tukijonoon. Espanjahan siellä jo onkin: sille on luvattu 100 miljardia rahaa, jota ei ole. Ainakaan Suomella.
Aikaisemmin Espanjaa ja Italiaa pidettiin ”liian suurina pelastettaviksi”. Nyt sitä kuitenkin yritetään. Mikä muuttui?
Liian suuria ne ovat edelleen: Koko EVM:n avustusvara on 450 miljardia euroa ja siitä on jo luvattu Kreikalle 130 miljardia, Espanja tuo 100 miljardia, mutta pelkästään Italian velka on huikeat 2.000 miljardia. Käsittämättömän suuria lukuja verrattuna Suomen valtion budjettiin 50 miljardia ja 7 miljardia alijäämäinen; se katetaan uudella velalla.
Näyttäsi muuttuneen - jälleen - yhdessä sovitut periaatteet. Se onkin ollut euron kestokirous: sovitaan ”tiukat ehdot”, joita yhdessä rikotaan. Jo perussopimukseen kirjattua ”no-bailout” -klausuulia on rikottu. Moneen kertaan. Samoin valtioilta hyväksyttyä budjetin alijäämä.
Tuoreimmat ennusteet lupaavat Perussuomalaislle rökälevoittoa. Viime kunnallisvaaleissa saimme Keski-Suomessa 4,5 %:n ääniosuuden, samoin Jyväskylässä, ja nyt YLE:n tutkimuksen mukaan olisi tulossa jopa 15,6 %:n ääniosuus. Perussuomalaisia on luonnehdittu jopa ”vaalien ainoaksi voittajaksi”. En halua kiistää arviota.
Samaan aikaan alkoi hallituspuolueitten kiukuttelu, että kansa äänestää ”väärillä perusteilla”. Missään ei kuitenkaan ole sanottu, millä perusteilla äänestäjien pitäisi kunnallisvaaleissa pättää äänensä käyttämisestä. Kansa ei voi olla väärässä. Tai päättää väärin.
Kunnallisvaaleissa kyseeseen tulevia ratkaisujakin riittää äänestyspäätösten tueksi. Mitä äänestäjä äänellään tilaakaan. Tilaako kuntaliitoksia - jopa pakolla, kuten KM Henna Virkkunen esitti. Tai tuleeko terveyspalveluja vai konserttisali. Kokoomus oli konserttisalin kannalla, samoin keskusta ja vihreätkin lähes yksimielisesti.
Viimeisestä teetettiin jo istuvalla valtuustolla sijoituspäätös: tulee Paviljongin kylkeen. Seuraavassa valtuustossa ennakoitiin olevan toisenlaisia enemmistöjä eikä - ehkä oikein - uskottu sen päätöksen myöhempään läpimenoon.
Samanlainen ”sijoituspäätös” tehtiin myös Keljonlahden voimalasta. Ei kannattaisi valtuutettujen hämmästyä, jos/kun heidän päätöksensä pannaan jollakin aikavälillä päätökseen.
Tuosta konserttisalin kaavasta olisi ehditty päättää myöhemminkin, sitten kun olisi tietoa sen rahoituksesta. Ainakin nykyinenkin valtuusto edellytti sille ”huomattavaa ulkopuolista rahoitusta”, ilman sitä hanketta ei pidetty realistisena. Eikä se kaupungin taloudellinen tilanne huomioon ottaen voi pitää vieläkään realistisena. Kaava kuitenkin etenee salin suunnitteluun; sille on jo ulkopuolinen suunnittelijakin tilattu - kaupunginarkkitehdin päätöksellä. Odotettavissa on n. 650.000 euron esitys seuraavaan talousarvioon.
Senkin hyväksyy vielä istuva ”vanha valtuusto”. Jolla toisaalta teetetään valtuustosopimusta, jossa investoinneille esitetään supistuksia. Nekin pitää kattaa käyttömenoja entisestään supistamalla.
Ilmeisesti valtuustosopimus ei koske kaupungin (virkamies)johtoa. Eikä ainakaan konserttisalia.
Äänestäjien on syytä olla aikaisempaa tarkempi päätöstään tehdessään. Ei riitä kuunnella vaalilupauksia, pitää myös seurata, mitä mikin puolue on nyt istuvassa valtuustossa päättänyt.
Sitä samaa saa odottaa myös tulevien valtuutettujen päättävän. Ryhmien mukaan äänestykset ovat menneet tähänkin saakka.
Perussuomalaiset lähtevä Jyväskylässä vaaleihin omalla listallaan ja tavoitteena on (vähintään) 8 lisäpaikkaa nykyisten kolmen lisäksi. Kun valtuusto samalla pienenee 8:lla, joutuvat muut puolueet tappelemaan keskenään, miten ne jakavat yhteensä 16 paikan menetyksen.
Ainakin uudessa valtuustossa nähdään uudenlaisia enemmistöjä. Eikä Perussuomalaisten eristäminen päätöksenteosta onnistu niitten yhteistyölläkään. 11-12 valtuutettua tuo paikan niin kaupunginhallitukseen kuin jokaiseen lautakuntaankin.
Jorma Uski
Jyväskylän Perussuomalaiset ry, phj
kaupunginvaltuutettu
Kommentit