Kaupunginhallitus käsittelee kokouksessaan 6.8.12 konserttisalin kaavaa; tarkoituksena on ilmeisesti, että päätöksen tekee vielä nykyinen, vuoden 2013 alusta paikkansa jättävä valtuusto.

Valtuusto on jo päättänyt, viimeksi vuoden 2011 talousarviossa, että
”Konserttisalin rakentamisen sisällyttäminen vuosien 2011-2015 investointisuunnitelmaan ei ole realistista tämän hetkisten talousnäkymien ja peruspalvelujen investointien suuren määrän johdosta.”

Samaan päätökseen sisältyi myös maininta
”Hankkeen toteuttaminen edellyttää merkittävää ulkopuolista rahoitusta.”

Sen jäljeen on mm. vuoden 2011 tarkastuskertomukseen kirjattu:
Valtuustokauden tavoite investoinneissa ylittyi peräti 117 miljoonalla eurolla.”

Valtuustokaudelle asetettu tavoite oli investointien supistaminen 40 miljoonalla eurolla.
Ylitys johti kaupungin taloudellisen tilanteen romahtamiseen ja se johtui lähinnä kaupunginhallituksen esittämistä ylimääräisistä investoinnista ohi valtuuston vahvistaman investointiohjelman, etusijalla nk. Lutakon tunneli ja Kankaan alueen osto.

Nyt kaupunginhallitus kävelee - jälleen - tuon valtuuston päätösvallan ylitse esittämällä kuitenkin konserttisalin kaavaa valtuuston hyväksyttäväksi. Ylimääräisenä investointina ohi vahvistetun investointiohjelman.
Valtuuston tulisikin ottaa valtansa takaisin ja päättää, että konserttisalin kaavasta päättää aiemman investointiohjelman mukaan suunnittelukaudella 2015 jälkeen uusi, vuoden 2013 alussa tehtävään astuva valtuusto. 

Rahaa investoinnnin toteuttamieen ei ole senkään vertaa kuin oli valtuustokauden alussa; rahat on jo hupuloitu ”Porvoon mitalla” noihin ylimääräisiin investointeihin. Lisää on saatavissa vain suunniteltuja investointeja myöhentämällä, esimerkiksi koulujen, päiväkotien ja vahuuspalvelujen investoinneista. Ja käyttömenoja karsimalla, esimerkiksi terveysasemia sulkemalla. Niitä tarvitsisi tehdä n. 100 kpl - laskennallinen säästö 200.000 euroa/terveysasema -, mutta kun niitä ei edes ole sataa suljettavaksi.
Ja vielä jäisi vuotuiset käyttömenot leikattavaksi käyttötaloudesta.

Kupunginjohtajan Markku Anderssonin omaksumaa johtamismallia edustaa myös perustelu
...mutta se ei ole konserttisalin rakentamispäätös. Rakentamisesta päätetään erikseen.”

Samaa kikkaa käytettiin myös Keljonlahden voimalasta päätettäessä; silloinkaan ei kerrottu, että valtuusto päättää kaavasta, muut tahot rakentamisesta. Juna meni päätöksellä hyväksyä kaava.
Ei kannttaisi valtuutettujen hämmästyä, jos heidän päätöksensä pannaan jollakin aikavälillä myös täytäntöön.

Ainakin keskustelupalstoilla on esitetty rajua kritiikkiä hanketta vastaan, sen puolesta ovat puhuneet vain salia ilmeisesti käyttävä eliitistä koottu ryhmä. Laajempaa kansalaiskeskustelua ei ole käyty. Eikä näköjään käydäkään ainakaan vaaleissa, kun kaavasta päätetään ENNEN vaaleja; niitten jälkeen on turha päkistää, kun on jo housuissa. Pahimmillaan kaavasta päätetttäisiin vasta vaalien JÄLKEEN paikkansa jättävässä vanhassa valtuustossa, mutta vaikutus olisi sama.

Kokoomus mainostaa sillä olevan korvat. Mutta ei kuule - ei edes halua kuulla - kansalaisten mielipidettä. Vaikkua korvissa?
Äänestäjille jää vain arvioitavaksi JÄLKIKÄTEEN, oliko konserttisali heidän preferensseissään kiireellisin hanke ja oliko se jotakin, mitä he olisivat halunneet äänellään tilata.
Sen kanssa kuitenkin pitää elää seuraavat neljä vuotta.