Jyväskylän konserttisali eteni kaupunkirakennelautakunnassa kaavan ja tonttijaon esityksen verran. Päätös syntyi täpärästi oikeiston - kokoomus ja kepu - äänin.

Asiaa on ajettu kuin käärmettä pyssyyn: hankkeelle on esitetty jo lukuisia paikkaehdotuksia, mutta ne on hylätty toinen toisensa perään. Nyt esitetylle Paviljonki-vaihtoehdollekin on kilpaileva esitys suunnitellun hallintotornin yhteyteen.

Olkoonkin, että sali tulisi - ainakin eräitten piirien mielestä - tarpeeseen, niin ajankohta on jos mahdollista huonoin mahdollinen: valtuusto on joutunut vuorittain kipuilemaan ennätysraskaan investointiohjelman - mm. homekoulut - kanssa, ja on tehty vuosittain päätöksiä, kuinka hanke ei ole realistinen tällä valtuustokaudella.

On käymässä kuitenkin niin kuin vuosi sitten ennustinkin: päätös ollaan tuomassa nykyisen valtuuston tehtäväksi juuri ennen vaaleja. Uusi, vuoden vaihteessa tehtävään astuva valtuusto joutuu siihen sitoutumaan. Ja järjestämään rahoituksen.
Ilmeisesti puuhamiehet ennakoivat JYTKYÄ kuntavaaleissa ja hankkeen kaatuvan sen myötä.
Ovat ilmeisen oikeassa molemmissa.

Mutta kuina oikea tuo ratkaisu on moraalisesti?
Vanhalla, vaalissa väistyvällä valtuustolla ei liene suurta intressiä kaupungin tulevasta taloudesta, ei ainakaan sellaista, mitä noinkin isoon hankkeeseen - kustannusarvio alustavasti 18 miljoonaa euroa - sitoutuminen edellyttäisi. Olisi varmasti järkinä lykätä hankkeesta päättäminen uudelle, vaalien jälkeen tehtävään astuvalle valtuustolle.
Mutta  päätättäminen vanhalla valtuustolla lienee puuhamiesten - mukaanlukien kj. Markku Aderssonin - tavoitteenakin.