Puolueet ovat ajautuneet Martti Hetemäen esittämästä verolinjauksesta jyrkkään ristiriitaan; jonkun on väistämättä käännettävä kelkkansa tai keskeisimmäksi nousevasta talouskysymyksestä tulee hallitusohjelman kynnyskysymys. 

Kun Perussuomalaiset ovat gallupien mukaan nousemassa ryminällä eduskunnan neljän suurimman puolueen joukkoon, onkin vaalien jälkeisestä hallituksesta muodostumassa mielenkiintoinen, jopa yllättäväkin palapeli.
Enemmistöhallitus ei välttämättä tarvitsekaan eduskunnan suurinta ryhmää; kolme muutakin puoluetta riittää hyvinkin.
Ainakaan suurin ryhmä ei enää pysty sanelemaan edes hallituksen päälinjoja. Eikä se mitä ilmeisimmin voi tukeutua vaalien voittajankaan statukseen.

Olosuhteet ovat kuin torpparilaitoksen luhistuessa; saneluvalta tuli tiensä päähän ja kansalaisten tahtoa on kuunneltava herkemmällä korvalla.
Hyvä niin. Valtio on kansalaisia varten.

Perussuomalaisten voimakas gallupkannatuksen kasvu on jo osoittanut, että kansalaiset voivat  halutessaan vaihtaa päättäjät. Epäilemättä vaihtavat uudelleen vielä suuremmalla volyymillä, jos uudetkaan päättäjät eivät miellytä.
Viime vaaleissa kokoomus lisäsi paikkalukuaan peräti kymmenellä. Kun nyt senkin gallupluvut ennakoivat laskevaa kannatusta, voi noista monikin jäädä uusimatta. Vaalipiirien viimeisten paikkojen saajat vaihtuvat hyvinkin pienillä muutoksilla. Yksikin ääni voi riittää.

Kannuja varmastikin valetaan vielä moneenkin kertaan ennen vaaleja, mutta ratkaisevaan paikkojen jakamiseen päästään vasta äänestyksen päätyttyä; eihän siihen ole enää kuin 100 päivää.