Pääministeriksi siirtyneen kuntaministeri Mari Kiviniemen korvannut Tapani Tölli kohotti profiiliaan esittämällä kunnallisten(kin) luottamushenkilöiden sidonnaisuuksien julkistamista; eräänä pontimena Töllillä lienee Helsingin esimerkki, jossa vain kolmella kaupunginhallituksen jäsenellä ei ole sidonnaisuutta osuuskauppaan.

Asia on kannatettava; ei siitä ainakaan haittaa olisi luottamushenkilöiden päätöksenteon avoimuudelle.
Voidaan ihmetellä, miksi asiaa ei ole aikaisemmin nostettu pöydälle. Ovathan kunnalliset päättäjät jo pitkään olleet aktiivisesti mukana erilaisten yhteisöjen ja yritystenkin johtoelimissä.

Hallintolaki (28 §) määrää virkamiehen esteelliseksi, jos hänen tai läheisensä edustamalle yhtiölle/yhteisölle on odotettavissa etuutta tai haittaa päätöksestä.
Luottamusmiesten esteellisyys on väljempi; miten muuten päätettäisiin esim. kunnallis- tai kiinteistöverosta?

Jos joku - virka- tai luottamusmies - istuu selvästi pöydän molemmilla puolilla, pitää esteellisyyden olla ilmeinen. Vähintäänkin se jättää tilaa arvailulle, että oma tai läheisen etu on saattanut vaikuttaa päätökseen. Sitä vartenhan luottamuselimissä on varamiesjärjestelmä.
Esteellisyyksien arvioimiseksi sidonnaisuudet pitäisi olla tiedossa.