Nykyisin ei voi oikeastaan puhuakaan vanhusten hoidosta, vaan on siirrytty heidän varastoimiseen. Vielä elinvoimaisimmat lääktitään häiritsemästä alimitoitetun henkilökunnan kiireitä ja vaipatkin voidaan vaihtaa enää vain kerran päivässä. Jopa lehmille on säädetty ajat ulkoiluun, mutta ei vanhuksille; ei kuulemma ole henkilökuntaa tarpeeksi.

Ennen 90- ja 2000-lukujen kasinopelejä maassa oli vielä varaa järjestää heille kunniallinen vanhuusaika, mutta sitten tulivat Paavo Lipposen ja Matti Vanhasen hallitukset, ja pelastivat taloutensa ryssineet pankit ja "markkinavoimat" vanhusten hyvinvoinnin kustannuksella; ei kuulemma ollut muuta vaihtoehtoa, kuin myydä isoäidit ja isoisät, sotiemme veteraanit..
Kansakunnan sivistyksen mitta on, kuinka se kohtelee vanhuksiaan. Tuolla mittarilla arvioituna Suomi on todella huonossa seurassa, kehittymättömien banaanivaltioden joukossa.

Nykyiset vanhukset rakensivat työllään tämän maan sellaiseksi, millaisena nykysukupolvi sen sai. Kyllä se työ olisi pitänyt palkita paremmin kuin sysätä markkinavoimille hyödyttömänä kustannuseränä hoitolaitoksiksi kutsuttuihin vanhusvarastoihin.