Koko viherhomehallituksen kautta on leimannut pyrkimys presidentin valtaoikeuksien leikkaamiseen. Viimeisin yritys päätyi presidentin sanelemaan eriävään mielipiteeseen valtioneuvoston pöytäkirjaan. Päätyi, vaan ei päättynyt. Perustuslain muutos ajetaan hallituksen voimin läpi tässä eduskunnassa, jotta seuraava voisi sen lopullisesti vahvistaa.

Nyt sentään noudatetaan Suomen perutuslakia sikäli, että muutos totutetaan perustuslain säätämisjärjestyksessä käsittelemällä se kaksilla valtiopäivillä. Siksi on erittäin tärkeää, että kansalaiset ottavat vaalissa kantaa myös presidentin valtaoikeuksia rajoittavaan perustuslain muutokseen.
Muutoksen perimmäisenä tarkoituksena on liittää Suomi NATO:on, ja siinä presidentin vahvat valtaoikeudet ovat vaikea este.

PM Matti Vanhanen yritti häivyttää keskustan linjan korostamalla, että NATO-liitos on "säilytettävä mahdollisuutena". Todellisuudessa se tarkoitta, että mahdollisuus käytetään hyväksi heti, kun eduskuntaan saadaan sen mahdollistava kokoonpano. Keskustan vahva edustus parantaa mahdollisuutta.
Kun kansalaisten enemmistö vastustaa liitosta, on Vanhasen "ehdottomasti ehkä" -kannanotto nähtävä pyrkimyksenä saada ainakin osa vastustajista tukemaan vaalissa keskustaa.

Keskustan todellisesta tavoitteesta saadaan kiistaton näyttö ensimmäisen käsittelyn äänestyslista. Oma veikkaukseni on, että yksikään keskustan kansanedustaja ei äänestä muutosta vastaan.
Uskooko joku aivan tosissaan, että keskustan edustajat äänestäisivät seuraavassa eduskunnassa esitystä vastaan? Tai, että joku kokoomuksen edustaja äänestäisi?