Lauri Tarastin komitea esittää uuteen vaalirahoituslakiin täsmennyksiä ja tiukennuksia; ainakin kokonaisuutena hyvä ja kannatettava esitys. Joitakin nurinoita kuultaneen vielä EK-käsittelyssä, mutta toivottavasti ei hanketta kaatavia.

Täsmennys: Vaalikuluja ovat 6 kuukautta vaaleja ennen ja 2 viikkoa niiden jälkeen kertyneet kulut riippumatta niiden maksuajankohdasta.
Tiukennus: Tukea saa ottaa yhdeltä tukijalta enintään 3.000 euroa (kunnallisvaalit), 6.000 euroa (EK-vaalit) tai 10.000 euroa (EU-vaalit). Anonyymeiltä tukijoilta ei saa ottaa tukea.
Tueksi ei lasketa tavanomaista talkootyötä eikä saatuja alennuksia, ei myöskään puolueelta, sen (jäsen)yhteisöltä tai sen lähiyhteisöksi nimetyltä yhdistykseltä saatuja tukia.

Tuo viimeinen on se RKP:lle jätetty poliittisesti välttämätön(?) porsaanreikä, joka lienee heille kynnyskysymys. Puolueen rahahanat pysyvät edelleen auki nimeämällä mm. Stiftelse för ett tvåspråkigt Finland -säätiö puolueen lähiyhteisöksi; hulppeat 2 miljoonaa kolmessa vuodessa tukea, joka ei noitten säädösten mukaan olekaan tukea. Ei ainakaan sellaista, mikä pitäisi ilmoittaa.

Mitenköhän tuossa tapauksessa tulkitaan anonyymin lahjoittajan kieltoa, vai jätetäänkö todellinen tuen maksaja täysin anonyymiksi? Ja jos jätetään tuon säätiön osalta, niin rohkenen epäillä vastaavia säätiöitä ilmaantuvan nopeasti muillekin puolueille. Sen jälkeen voitaisiin enää vain todeta, että uusi laki on torso eikä käytäntö vastaa ainakaan sitä, mitä lakia vahvistettaessa ajateltiin.
Mutta eihän sekään olisi mitään ennenkuulumatonta kansanedustajien omaa valvontaa koskevassa lainsäädännössä.