Kolme uutista Keskisuomalaisessa:
torstai 5.11. "Jyväskylä pitää kiinni palveluistaan"
perjantai 6.11. "Neljä sosiaaliasemaa suljetaan Jyväskylässä"
lauantai 7.11. "Terveysasemia liipaisimen alla Jyväskylässä"
Tietääköhän vasen käsi varmasti, mitä oikea tekee?

Kuntaliitoshanke alkoi säästöistä. Kun niitä ei sitten ollut löytymässäkään, muuttui kj. Markku Andersonin selitys "kehittämiseksi". Jo silloin epäilin ääneen, ettei sekin vielä muuttuisi keskittämiseksi. Ne kun ovat sanakirjassakin niin lähekkäin. Niin kuin moskeijat ja moskiitot.
Viimeisintä keskittämistä perustellaan konsulttityönä teetetyllä selvityksellä. Niistäkin on huonoja kokemuksia. Esimerkiksi suurlukion selvitys, jossa ensin ihannekooksi todettiin 400-600 oppilasta. Sitten päädyttiin suosittelemaan yli 1.000 oppilaan uutta lukiokeskusta. Hanke kohtasi niin rajua arvostelua, että se hienoine havainnekuvineen loppusijoitettiin nk. pyörömappiin. Mutta saivathan sentään konsultit palkkionsa.

Tuo tapaus päällimmäisenä mielessäni tein valtuustoaloitteen ulkopuolisilta tilattavista selvityksistä ja lausunnoista peräten etukäteen ainakin valtuustoryhmille ilmoitusta niiden tavoitteista, kustannuksista ja konsultin valintaperusteista. Jollakin aikavälillä aloitteeseeni vastataan, enkä ainakaan itse pysty kuvittelemaan syitä, joitten perusteella valtuutetuiltakin pitäisi pimittää tieto kaupungissa vireillä olevista kehittämis- tai pikemminkin keskittämishankkeista. Myöskään niiden tavoitteet ja kustannukset eivät nähdäkseni voi olla valtuutetuiltakin salattua tietoa.

Noitten konsulttiselvitysten hankintapäätöksen tekee virkamies. Jos esimerkiksi kaupunginhallitus päättäisi niistä, tulisi taustatiedotkin sitä kautta julkisiksi. Yleisesti on tiedossa, että konsul(en)tti kirjoittaa sellaisen lausunnon, kuin tilaaja haluaa. Muussa tapauksessa hän kirjoittaa ensimmäisen ja viimeisen lausuntonsa samalla kertaa. Kovin kaukaa ei ole haettu ajatus, että virkamiehet vievät valtuustoa kuin pärekoria kannokossa vetoamalla "arvovaltaisten konsul(en)ttien" selvityksiin, joissa kehutaan virkamiehen omia mielitekoja.
Vielä vakavampaa olisi, jos päätöksiin sisältyisi "hyvä-veli" -järjestelyjäkin; kun kuormasta syödään, niin kaverille kanssa.