Vajaa kuukausi sitten hallituksen edustajat tulivat esittelemään käsityksiään talouden kehittymisestä; VVM Jyrki Katainen varasti shown omalla arviollaan, että "kauhuskenarioksi" ristimänsä huonoin ennuste saattaa olla toteutuva vaihtoehto.
Ennusteen uusi päivitys ennakoi sitäkin vielä liian optimistiseksi: talous supistuu jo tänä vuonna 5%, ensi vuonnakin vielä lisää.

PM Matti Vanhanen kertoi erityisesti KELA-maksun poistossa syntyneen vajeen täyttämisen ongelmalliseksi. Uusimmat tiedon mukaan ainakin osa kerättäisiin kiinteistöveron nostoilla.
Kyllä silläkin varmasti verotuloja saadaan kerättyä lisää, mutta ei niistä KELA-maksujen korvaajaksi ole. Yksinkertaisesti siksi, että kiinteistöverot ovat kunnallisia veroja, KELA.maksulla rahoitettu kansaneläke valtion menoja. Tarvitaan vielä mekanismi siirtää kuntien tuloja valtion tuloiksi, käytännössä siis valtionosuuksien leikkauksia.
KELA-maksua kompensoidaan myös energia- ja ympäristöveron korotuksilla, jotka kohdennetaan yrityksille. Tuolla tavalla maksaja pysyy samana, maksuperuste vain hieman muuttuu. Ehkä.

KELA-maksun poistamisesta suuresti ilahtunut EK ei ilahtunut asian uudesta käänteestä. Viestinviejäksi valikoitusi liiton tutkimuslaitos ETLA, se päätyi arviossaan BKT:n supistumiseen 6,5 % tänä vuonna. Huonoilla ennusteilla on taipumus muuttua itseään toteuttaviksi, siksi ETLA - rajusta pudotuksesta huolimatta - povaa jo ensi vuodelle kasvua 0,5% .

Ennusteet "pieni notkahdus", "kauhuskenario" ja "vapaa pudotus" eivät voi koskea samaa taloustilannetta. Haarukka on liian leveä, vaikka huomioitaisiinkin informaation vaillinaisuus. Esimerkiksi konkurssien määrän lähteminen kasvuun oli jo nähtävissä noin vuosi sitten ja oli selvä jo silloin, kun EKP viimeksi nosti ohjauskorkoaan. Silloin tiedossa oli jo yritysten alihankkijoitten työtilaisuuksienkin väheneminen, vaikka julkisuuteen saakka niitä ei päästettykään.
Jälkikäteen arvioiden tuo koronnosto oli selvästi väärä operaatio - tai ainakin ajankohta oli väärä; melko nopeasti se mitätöitiinkin alentamalla korkoa, toistuvasti. Viime heinäkuun 4,25 %:sta ollaan päätymässä 1 %:iin. Jälkiviisastelun sijasta viitaan blogimerkintääni viime heinäkuulta.

Ennusteitten suuruuden tai suunnan sijasta pitäisikin katsoa, kuka kulloinkin ennustaa. Todellisen tilanteen analyysin sijasta ne näyttävät kuvastavan ennustajan omia toivomuksia; suuruus ja suunta valitaan tarkoituksenmukaisuuden perusteella niiden lobbaamiseksi.
Edunvalvonta sinällään on hyväksyttävää, mutta vahvimman "lipun" seuraaminen johtaa ilmeisimmin taisteluun kakunjaosta sen kasvattamisen sijasta; pienempi ja pieneneväkin kakku hyväksytään, kunhan oma osuus kasvaa. Siinä suuremman jako-osan kahmiminen vain legitimoidaan demokratian nimissä. Aiemmin sitä kutsuttiin viidakon laiksi, "vahvin vie kaiken". Vertailupohjaa voi hakea myös feodaalijärjestelmästä.