Parhaillaan televisioitava eduskunnan kyselytunti nosti mieleeni jo puhkikulutetuksi kuvittelemani sanonnan poliitikosta: "Puhe jatkuu, vaikka ajatus katkeaa". Ehkä TVM Tarja Cronberg kuitenkin itsekin ymmärtää, kuinka korneja hänen puheensa "pitkäajanjakson työvoimapulasta" ovat; hän ei vain halua (vielä) tunnustaa vihreitten veikanneen pahasti väärää hevosta. Saman aikaisesti toinen suupieli julistaa tuomiota jokaiselle, joka uskaltaa kyseenalaistaa heidän liberaalin maahanmuuttopolitiikkansa.

PM Matti Vanhanen puolestaan hirttäytyy entistä tiukemmin hallituksen tuotavuusohjelmaan. Täytyy puhua suoranaisesta putkinäöstä, jos ei huomaa, että tuo ohjelma vain kiihdyttää vauhdilla päälle vyöryvää työttömyysongelmaa. Tuotavuusohjelma on pelkistynyt periaatteeksi "entistä harvemmat tekevät entistä enemmän työtä". Heitetäänkö ylimääräiset yli laidan vai istutetaanko heidän piiriin raapsuttamaan edessään istuvan selkää? Kyllä silläkin tavalla on kaikilla kädet täynnä työtä, mutta ei sillä tavalla hyvinvointia ylläpidetä. Ainakin se rajataan entistä harvempien privilegioksi, kun etuuksia sidotaan enenevässä määrin ansioihin, ja ansiottomilta leikataan entisiäkin. Uskokaa minua, herra Pääministeri: "On vaikea tulla toimeen, jos ei ole tointa mihin tulla."

Maailman talous natisee liitoksissaan ja kukin valtio tahollaan raapii kaikki irrotettavissa olevat varat globaalin markkinatalouden tuottamien tappioitten sosialisoimiseen. Peruskorot ovat siellä sun täällä painumassa lähelle nollaa; kovin painavaa vipua ei siltäkään sektorilta ole enää löydettävissä korjaamaan globaalin talouden syöksykierrettä.
Yhdysvallat julkaisi pari viikkoa siten 500 miljardin dollarin tukiohjelman. Viime viikolla Kiina oman 700 miljardin investointiohjelmansa. Kiinalaisilla noita varoja ei ole patjojensa alla, ne otetaan heidän sijoituksistaan USA:ssa. USA:n sinällään muhkea tukiohjelma kääntyi viikossa miinusmerkkiseksi.

Globaalin markkinatalouden haaksirikko on jo pitkään ollut nähtävissä - kuka sen vain halusi nähdä. Ilmeisesti (poliittinen) tarkoituksenmukaisuus häikäisi juuri ne katselijat, joiden olisi pitänyt niihin reagoida. Bloggasin merkeistä mm. 12.10.08 , 30.9.08 , 7.9.08 ja 3.7.08
Kannattaa panna merkille, että 7.9.08 arvioitiin tappioksi 25 miljardia dollaria, nyt pelkästään tukipaketti on 20-kertainen. Heinäkuiset ohjauskoron nostotkin on jo peruttu; nykyinen suunta on alaspäin.
Saksa painui jo viralliseen lamaan, kun sen talouskasvu toisella peräkkäisellä vuosineljänneksellä jäi miinusmerkkiseksi. Seuraavalla neljänneksellä Saksa mitä ilmeisimmin saa seuraa.

Voiko näiden käänteiden jälkeen enää vain olkapäitä kohauttamalla palata entiseen globaalin kasvun ja markkinatalouden aikaan? Ja mitä siinä tapauksessa tehdään sosialisoiduille tappioille?
Nähdäkseni, sitten kun elinkeinoelämän vaunut viimein saadaan takaisin kiskoille, on pelisääntöjä selvennettävä. Pelikenttäkin kaipaa ainakin reunaviivat taka- ja sivulaittomien lyöntien varalle.

Lisäys 15.11. Oli tuo Saksan seuralaisten ennakointi yllättävän optimistinen:
Tuoreimmat tilastot kertovat, että koko Euro-alue painui jo virallisesti lamaan.