YLE ampui vaaliohjelmiensa sarjan lähtölaukauksen - konkreettisestikin - puheenjohtajien tentillä. Päällimmäiseksi kuvaksi jäi sirkushuvin lisääntyminen ainakin YLE:n vaaliohjelmissa. Jotakin vanhaakin oli säilytetty: suurten puolueiden suosiminen pienten kustannuksella. Matti Vanhanen, Jyrki Katainen ja Jutta Urpilainenkin saivat tiuhaan ja laveasti esitellä omia teesejään, mutta ne harvatkin Timo Soinille annetut puheenvuorot katkaistiin.
Eduskunnan ulkopuoliset puolueet saivat vain jämät, kaikki eivät oikein sitäkään.

Joitakin jyviäkin löytyi joukosta:
Asuntoministeri Jan Vapaavuoren tuore esitys pakkoliitoksista pääkaupunkiseudulla ammuttiin alas; ampujina Vanhanen ja Vapaavuoren on puoluekollega Katainen. Esityksen puolustajiksi nousivat - yllättäen - vihreitten Tarja Cronberg ja vasemmistoliiton Martti Korhonen.
Otaksun, ettei Vapaavuori kykene kääntämään Kataisen takkia, joten tuo "laajennettu Sipoo" lienee kuolleena syntynyt ajatus. Siitä en ole pahoillani.

KUPRU-hankkeeseen liittyi toinenkin huomio:
Vanhanen sormellaan painottaen vakuutti tutkimusten osoittaneen 20.000 asukkaan kunnat optimaalisimmiksi. Miten tuo suhtautuu esimerkiksi 50-kertaisen Suur-Helsingin visioon?
Suur-Jyväskylästäkin tulee tuohon Vanhasen optimaaliseen(?) kuntakokoon nähden noin 6-kertainen; säästöjähän tuollakaan liitoksella ei kuulemma saada aikaan, eli tehokkuus ei ainakaan lisäänny. Miksi se siis tehdäänkään? Hallinnon paisuttaminen ei liene kunnan keskeisimpiä tehtäviä.
Kun vuoden vaihteen jälkeen joka toinen keskisuomalainen on jyväskyläläinen, on maakunnan väestörakenne vähintäänkin vääristynyt.

Kolmas helmi kuultiin terveyspalvelujen kiistelystä:
Vanhasen mukaan viimeisen vuoden aikana on hoitohenkilöstön määrää kasvatettu n. 4.000 henkilöllä. Hoitotakuun ylittävät jonotkin on kuulemma saatu purettua jo n. 10.000 potilaaseen.
Hyvä on, että/jos hoitohenkilöstöä on lisätty tuonkin verran. Ilman heitä terveyspalvelujen tila olisi merkittävästi nykyistäkin heikompi. Eihän se ole läheskään kaikissa kunnissa edes tyydyttävä tällaisenaankaan.
Muistelen jo vuosi sitten hoitojonojen lyhentyneen tuohon 10.000 potilaaseen. Jos muistan oikein, niin tuollakaan lisäyksellä ei tilannetta ole saatu korjattua. Katainen näki, ettei tilanne "rahaa kaatamalla" korjaannu. Ehkä hän on juuri siksi vähentänyt terveyspalvelut tuotavien kuntien valtionosuuksia. En ole ainakaan yhtä vakuuttunut kuin Katainen, että tilanne korjaantuisi silläkään tavalla.

Vapaasti harkittavaksi: olisikohan lääkärikoulutuksen lisäämisestä apua?
Ei se varmastikaan tämän päivän tilannetta helpottaisi, mutta entä jos se olisi tehty jo 5-6 vuotta sitten? Tai kymmenen?
Jos se tehtäisiin nyt, ei enää 5-6 vuoden kuluttuakin surkuteltaisi, ettei koulutuksen lisääminen auta lyhyellä tähtäyksellä.