VVM, kokoomuksen phj Jyrki Katainen julkitoi Iltalehdessä huolensa vallan ja vastuun eriytymiseen; se on kuulemma vaarallista. Erityisesti SM:n kansliapäällikön nimityksessä Katainen näki tuollaisen tilanteen: "presidentti ei osallistu ministeriön työskentelyyn tai ole siitä vastuussa."
Kataisen kannanottoon pitää sisältyä ajatus, että ministeriön kansliapäällikkö on itseohjautuva orgaani, vaihtoehtoisesti nimittäjänsä ohjauksessa, eikä ole riippuvainen ministeriötä johtavasta ministeristä. Sen kaltainen asetelma on kyllä TV1:ssä pyörivässä brittisatiirissa "Kyllä herra ministeri". Ehkä se vastaa suomalaista(kin) hallintotodellisuutta enemmän kuin kuvittelinkaan.

Toisaalta, jos/kun vastuu on ministerillä, niin missä se silloin onkaan ja mitä se käytännössä tarkoittaa? Missä oli vastuu esimerkiksi käsistä karanneen Fortumin optiosopimuksen tapauksessa?
Taloudellinen vastuu oli Fortumin asiakkaitten pussissa; sieltä ne osingot ja kurssinousutkin otetaan. Muuta vastuunkantoa en ole havainnut kuin verbaalisella tasolla.

Vastaava kysymys on paikallaan esittää myös Jyväskylän päättäjille: ex-kaupunginjohtaja Pekka Kettuselle maksetut erorahat on todettu KHO:ta myöten laittomiksi ja ainakin HO totesi, ettei laittomasti maksettuja rahoja voi jättää perimättä takaisin kaupungille.
Eroraha-ajatuksen isäksi julistautunut Timo Fredriksson (kok) rankkasi päätöksen Jyväskylän parhaimmaksi valtuustokaudella ja ilmoitti juhlallisesti kantavansa henkilökohtaisen vastuun päätöksistä, joita hän on ollut tekemässä. Vastuun konkreettista sisältöä koskevaan kysymykseen Fredriksson ei ole halunnut kertoa muuta kuin "takaisinperintä jutut ällöttävät" häntä; (viestit #13, #17, #23 ja #45).  
HO:n päätöksen nojalla joku kaivaa kuvettaan, verbaalinen vastuunkanto ja ällöttämiset eivät enää riitä.